tiistai 25. kesäkuuta 2013

Hellepäivä

Vietetty ihana päivä Pyryn kanssa. Ensin kun isi oli töissä niin me oltiin vaunuilemassa. Vaunuiltiin tuohon lähirantaan. Siellä Pyry kävi uiskentelemassa vaatteet päällä. Mittarissa lukemat +28. :) Tutustuttiin siinä samalla yhteen äitiin ja hänen vuoden ikäiseen tyttöön. Tämä äiti on kehitysvammaisten parissa työskennellyt ja oli aivan haltioissaan Pyrystä :)  Oli iha huippu jutella asioista ku asioista tuntemattoman kanssa jonka kanssa sitten tuli kyllä avauduttua ihan kunnolla. Huomenna kyllä mennään bongaamaan heidät uusiks ;)
Sitten isi saapui ja lähettiin itäkeskukseen hieman shoppailemaan. Siitä sitten vantaan kuusijärveen uimaan. Ihana paikka tosissaan. Väkeä oli hurjasti! Pyry oli ihan haltioissaan alaston leikeistä hiekassa! Ja hiekka maistui hyvältä, ainaki sitä meni useaan otteeseen suuhun ;)

Kotona sisämittari pyörii +30 asteessa ja ulkonakin vielä +25!Tässä sitä iltasiivousten jälkeen nautitaan terassilla lämmöstä kun isi nukuttaa Pyryä.

Huomisesta toivon yhtä kaunista ja lämpöistä päivää!

maanantai 24. kesäkuuta 2013

1v4kk

Tänään tuli tuollaiset lukemat täyteen ja sen kunniaksi myös toinen hammas ilmestyi alariviin. Kuukauden taas yhtä hammasta joutui pieni lapsi tekemään.


Tänään myös on tasan 3vkoa siihen että sydänleikkaus on jo toivottavasti onnellisesti ohi. Äh, voi kun joku osaisi auttaa mua tämän paniikin kanssa. Mistä mä saan sen luoton siihen että kaikki sujuu niin kuin pitäisi? Miksi joku sanoo että vahvoille ihmisille annetaan eniten kannettavaksi? Mä en todellakaan tunne itseäni vahvaksi. Päinvastoin, tunnen itseni erittäin heikoksi ja pieneksi! En ymmärrä et miten tästä voi selvitä selväjärkisenä. Oma lapsi leikeltävänä. Avaavat rintakehän ja korjaavat maailman tärkeintä elintä. Kaikki tuiki tuntemattomia. Minä en voi olla pitämässä kädestä ja silittää poskea ja kertoa koko sen ajan rakastavan häntä erityisen isosti. Joudun jättämään rakkaimman toisten käsille ja lähteä itse pois koko tilanteesta. Shoppailemaan? Ei. Syömään? Ei.  Istua ja odottamaan? Ei.  En mä tiedä mitä mä tekisin. Saisinpa itsekkin nukutuksen siihen asti että kaikki on onnellisesti ohi ja takana päin. Olisipa jo elokuu. Leikkaus ois vain kamala muisto takanapäin. Ja kaikki oisi mennyt mallikkaasti. Ei tätä voi tajuta kun vasta tulee omalle kohdalle. Ei sitä itsekkään tajua. Miksi niin rakas pieni ihminen joutuu kokemaan noin isoja asioita? Huoh....
Asiasta toiseen.
Juhannus meni kivasti Savonlinnan kupeessa. Kiitos iso R-tädille. Olet oikea aarre! Kiitos myös Pyryn isovanhemmille ja kaikille sukulaisille seurasta ja hyvistä pöydän antimista! Tuli ainaki sata kiloa lisää elopainoa ja maha ei ole vieläkään normalisoitunu. :D
Oli ihana palata kuitenki taas kotia, aina iloitsen eniten siitä että ne hyttyset ja muut öliöt jää sinne, eikä tule täällä meitä kiusaamaan. Pyryllä oli ainakin 7 pistoa ainoastaan naamassa!


Pyryllä on unirytmi kyllä menny häränpyllyä monta vkoa. Juurikin noin klo 23 poika päätti vasta nukahtaa. Öisin heräämme suunnilleen 10 krt ja sit aamuyöstä otettava toinen viereen, jonka jälkeen mulla ei uni maistu kun saan kokoaika potkuja naamaan! Sellainen pyörijä-pyy.
Aamuherätys on silti paras vaikka kuin väsyttää! P jakaa rakkauttaan suuremmoisella tavalla. Kuuluu vain; "Aaaaaa" ja tulee paljon märkiä pusuja ja pää painuu rintaan! Aaaawwwww!tätä mä eniten oikeesti äitiydestä odotin! Oman lapsen hellyyden puuskia! <3
Yleensä ne loppuvat siihen että vedetään hiuksista niin kovaa että meinaa jo ärränpeet lennellä! ;)


Herra I:llä alkaa kesäloma perjantaina. Sitten suuntaamme nokan kohti ystävien mökkiä! Makiata. Sitten täytyisi keksiä jtn huippua tekemistä kun vihdoin on taas aikaa koko perheelle! Laivalle? Kokkolaan? Kylpylään? Mitä me tehtäis?
Ny on alettava nukkumaan. Se vielä, et lupaan ottaa hyvin pian videon Pyryn konttaus taidosta! 
Voin vannoa että moni lapsi kalpenee vieressä kun on niin hieno tyyli ;D sammakonpoikanen. Sellainen vasta-aloittelija sammakonpoikanen. ;)
Hyvää yötä. Muutamat kuvat vielä tähän ni on taas velvollisuus hoidettu.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Pienesti Kuulumisia ja kuvia.

Oon nii kesä fiiliksissä ja menossa kokoajan suuntan ja toiseen. Kotona ollessa ei aika anna periksi kirjoitteluun kun herra Pyrytys viilettää paikasta toiseen niin nopeasti. Haavereita sattuu joka päivä, mustelmia löytyy sieltä sun täältä ja itku raikaa. Ei äitin tarkat katseet riitä kaikkea estämään. Siitähän nämä pienet oppii, kolhuista. Se jos jokin opettaa.
Oon nii onnellinen kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Aika ei ole enää niin pitkästyttävää kuin ennen. Nyt Pyry jaksaa mua viihdyttää paljon! Mitähän se on sitten sydänleikkaus operaation jälkeen kun virtaa tulee vielä lisää? :D Nyt jo talossamme asuu vaahteramäen Eemeli!
Nyt alan nukkumaan kun vihdoin viimein yökyöpelimme nukahti! Nauttikaa paljon juhannuksesta ja olkaa nätisti!
Me suuntaamme huomenna 4.ksi päiväksi sukuloimaa mökille savonlinnaa!


keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

kotiuduttu.


 Edellisenä sunnuntaina sitten reissusta kotidututtiin. Tuli oltua matkalla 3vk2pv. :) Reissu oli mitä ihanin! Näki paljon ystäviä ja sukulaisia. Olisi tietty voinut vielä helposti mennä toisetki 3vkoa ;)
Siellä kun pääsi siihen meininkiin, että joka päivä näki joitakin, niin ei se meno täälläkään meinaa lakata!
Heti maanantaina sain siskon ja hänen poikansa ja tyttönsä kyläilemään ja nauttimaan auringosta.
Tiistaina sitten vuorostaan tuli kyläilemään Mammaystäväni ja hänen tyttönsä.

Kokkolan vohvelikahvilan ulkoterassilta. Ai että siellä on vaa
makiat suolaisetvohvelit!
Ketähän tänään nähdään? ;)  Ehdotuksia satelee kyllä jatkuvalla syötöllä puhelimeen, mikä on erittäin positiivista.

Vaikka on synkkä ja sateinen päivä niin silti ollaan saatu jo paljon aikaiseksi. Aamusta käytiin heti pitkällä kävelylenkille Pyryn kanssa, ei välitetty sateesta ollenkaan.
Sen jälkeen olikin vuorossa Pyryn ensimmäinen hammaslääkäri, mikä meni oikein mallikkaasti!
Perästä päin tuli puhelu, että kun on Down, niin tarkastuksia hampaiden suhteen tehdään vuosittain. Kuulemma saattanee olla hidasta hampaidentulo tämän erityisyyden takia, tai voi jopa olla että hammasalkeita ei ole joka kohtaan edes alkioiässä kehittynyt. Pyryllä on ikää nyt 1v4kk ja suussa on yksi pieni hammas vasta! :)

Tänäänpä sitten sattui myös pieni haaveri. Pyry kun käy vessassa pöntöllä asioilla, hän siitä pääsi kellahtamaan niin että löi päänsä lattiaan. Itkua tuli niin paljon ettei meinannut poika muistaa hengittää.
Soitin jo siinä hädissäni 112. Ei kuulemma mitään hätää, kun alkoi lapsi heti itkemään, eikä tullut vertavuotavaa haavaa. Ainut oli nenästä tuleva veri ja valtava kuhmu nousi otsalle :( Sen verran säikäytti mua että ehdin jo miettiä kaikkea kamalaa. Ei se vieläkään ole järkytys kokonaan lähtenyt. Tässä sitä huomasi että lapsella ja äidillä on sama sydän. Niin pahasti se kyllä kirpaisi. Hyvin reipas poika mulla <3 Niin se rauhoittui kun laulelin.
Uskaltaakohan sitä vielä pöntölle toista vielä päästää ;) Jos pysyteltäis siinä potalla taas hetkisen!

Tässä tämä tämän päiväinen kaatumisopereissonin kolhu =(
Pyryn osaa ja ei osaa;

Reissun aikana Pyry oppi ryömimistaidon kunnolla, konttauskin sujuu hienosti! Mä olisin veikannut lähemmäksi kahden vuoden ikään näitä taitoja, mutta niin sitä taas sai kokea suurta ilontunnetta näistä taidoista! Tuleva leikkaus kylläkin voi tehdä taantuman. Voi unohtua ryömiminen ja konttaus. Mutta kyllä sieltä vielä tullaan joka tapauksessa ja kovaa!

Pyry tekee isommat tarpeet nykyään aina pottaan! Tämän vuoden kakkavaipat voi taatusti laskea yhden käden sormilla! Hienoa Pyry! Äiti on ylpeä! On havaittavissa jo pientä kertomista hädästä, ainakin näin ite kuvittelen ja joka kerta potalle vientä on silloin tuottanut tulosta.

P yllättää välillä meidät osaamalla nukkua yöt läpeensä. Mutta tuo osaaminen kestää aina sen yhden yön ja sitten on taas monen monta yötä mitkä menee valvoen.

P osaa myös vilkuttaa, jokaiselle on kättä heiluttamassa!Sillee kaikista söpöiten.

Pyry ei vielä syö itse. Muutamia muron palasia saattaa laittaa suuhun mutta muuten on täysin autettava ruokailuissa.  Pinsetti ote ei toimi. Eilen joi itse nokkamukista maitoa. Tänään se homma ei taas toiminu.

P osaa iskeä silmää ja poseerata kameroille.

Pyryn suojeluheijaste ei vielä "toimi". Eli jos meinaa istumassa ollessaan kaatua , niin kaatuu, vaikka yleensä lapset ottavat kädellä vastaan.

P ei vielä ymmärrä puhetta. Ei sana on ehkä se ainut mitä saattaa jotenkin ymmärtää.

P osaa silti hienosti osoittaa kädellä mitä haluaa seuraavaksi suuhunsa laittaa kun näytän mitä kaikkea on tarjolla.


reissulta palattua on täytynyt laittaa vähän
mietintään uusia säilytysratkaisuja esineille
mihin ei pienen pojan sais päästä ;)
Tämmöistä ei hetki sitten tarvinut miettiä!
serkun kanssa leikkimässä.















perjantai 7. kesäkuuta 2013

Reissussa osa 3

Vieläkin vain lomaillaa Kokkolassa. Kolme vkoa on täynnä! Ihanaa on ollut ja vielä viikonlopun yli jatketaan. :)  Mitenhän sitä osaa olla sitten taas kotona kun vilskettä on riittänyt joka päivälle? Pyry varmaan tuskissaan kun leikkikaverit vähenee :( Mutta onhan sinne omiin kotinurkkiin kiva palata!

Enää reilu kuukausi niin on Pyryllä sydänleikkaus. Mua niin kauhistuttaa, jännittää, pelottaa , hirvittää ja inhottaa koko juttu :( meinaan välillä panikoida varsinkin näin nukkumaan mentäessä. Miten mä selviän? Miten kestän tän kaiken? Mistä saan kasan voimia että kykenen tähän? Minun omaa kulta rakasta leikataan... Voi kamalaa ;(
Nyt pitäis vielä uni saada...
Mutta kai se on yritettävä!
Toivon kaikille oikein maittavia unia ja tulevia päiviä! Mekin yritetään nauttia :)  Huomenna mennään aikuisten voimin syömään maailman parhaaseen ravintolaan ; Pedrinakseen! Yam!