keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 24

Viimeistä viedään. Tämän aamun tuotoksia. Joulusaunasta tulleena, tonttupuku päällä. Kohta mummilaan riiaipuurolle! Rauhallista joulunaikaa kaikille :)

tiistai 23. joulukuuta 2014

joulukalenteri, Luukku 23



Google+ oli tehnyt mulle kuvakollaasin tästä vuodesta. Tässä se teille myös :)

maanantai 22. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 22

Alkaa luukut vähenemään ja hyvä niin, sillä meillä on niin samantyyliset kaikki päivät ja siitä syystä kuvatkin ovat samanlaisia :D. Mutta eipä sitä mitään ihmeellistä tarvitsekaan kuin ulkoilua. Sillä jaksaa pitkälle.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 20

4 yötä jouluun on.. Ja tänään alkoi joululoma myös mulla! Pyry söpöliinin kanssa saan huomiseen iltaan asti olla kaksin ja tiedossa onkin kaikkea kivaa pientä puuhaa! Lähinnä ystävien tapaamista! :) 

perjantai 19. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 19

Pyry opettelee ahkerasti juomaan tavallisesta mukista. Hauskintahan siinä on kun itse kastuu! Ei se vaan vielä luonnistu, mut harjoitus tekee mestarin ja kerta kerralta vähemmän märän lopputuloksen ;)  Tänään alkoi Pyryn joululoma. Mulla sitten huomenna! Jiihaa!

torstai 18. joulukuuta 2014

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 17


Tässäpä Pyryn päiväkotikuvat! Laatu ei mikään paras, koska otin kuvasta kuvan, eli puhelimella ottaminen rikkoo vähän laatua.















Eikö oo ihan mahtavia! Pyry on niin hauska jätkä! ja rakastaa yli kaiken kuvattavana olemista!


Eilen tosiaan oli se kehitysvammapolikäynti. Siellä ei mitään ihmeellistä loppupeleissä ollut. Muistin että käydään portaat-keskustelu, mut väärin muistin. Se portaat keskustelu on siis sellainen, missä käydäään Pyryn kehitystä läpi ja katsotaan meneekö hän minkä ikäluokan mukana siinä. 
Käytiin siis lääkärin, puhe- ja fysioterapeutin ja erityislastentarhaopettajan kanssa läpi, missä näin ylipäätänsä mennään, eli onko Pyryllä kuinka paljon tarvetta puheterapiaan ja onko aihetta saada vammaistuki korotetuksi, että saataisi puheterapia käyntiin.
Kyllä siinä ilmeni selvästi se että sille tarvetta olisi. Lääkäri kirjoittaa lausunnon, lähettää sen kotiin, jonka me kiikutamme kelaan ja väsäämme vammaistukihakemusta. 
Eli Pyryllä tosiaan on tarvetta kommunikoinnin tukemiseen. Varsinkin sillä alueella että osaisi näyttää meille edes viittomin mitä haluaa, mitä on tehnyt, mikä harmittaa jne. Ne kun ei tule vielä esiin ja siitä syystä on monia monia kiukkukohtauksia päivässä, kun ymmärrys ei riitä Pyryn tarpeita täyttämään. Kyllähän se pistää harmittaa itse kutakin, jos ei osaa näyttää sanoin, eikä viittomin mitä mielessä on. Pyry kun ei vielä puhu ja harvakseltaan viittookin, tulisikohan viittomia ehkä kymmenisen kappaletta, niillä ei pitkälle pötkitä. On siis jonkinlaista vaikeutta käyttää käsiä, eli vaikea on omaksua viittomia niin, että osaisi ne hienosti näyttää. Siihen sitä puheterapeuttia eniten tarvittaisi.
Puhetta oli myös siitä että otetaan käytöön päiväkodin ja kodin väliset kommunikointikuvat. Niistä opetellaan Pyryn kanssa näyttämään mitä halutaan, tai mitä on päivänaikana tehnyt. Sen lisäksi reissuvihko otetaan käyttöön, minne sitten lisätään kuvia, mitä esim. kotona on päiväkodin jälkeen tehty ja Pyry saa itse sen avulla näyttää päiväkodissa seuraavana päivänä tekemisensä.

On näissä omat haasteensa. Vaatii paljon työtä vanhemmilta ja päiväkodin hoitajilta, että saataisi tämä luistamaan, ja siihen avuksi se puheterapeutti ois ihan parasta!
Kärsivällisyys maan perii. Vai miten se meni :). 

Pyry on alkanut narskuttaa hampaita. Sitä tehdään kokoajan. Saatiin vinkki sitten lääkäriltä, että ei huomioitasi sitä kieltämällä, että se kielto ei motivoisi lisää sitä tekemään. Mutta voin kertoa, että se on ihan hemmetin vaikeaa se, koska narskutus saa aivot sulamaan, kuulostaa kuin liitutaulua joku vetäisi kynsillä. Ihan hirveä ääni, ja siinä kun aivot sulaa, mitä muutakaan sitä tekee kuin käskee lopettamaan. Mutta nyt on sitten pakko se kieltäminen lopettaa. Toinen vinkki oli se et ostetaan purulelu, mitä Pyry sitten aina puree kun narskutus alkaa. Eli puruleluostoksille! Kaikki ne kun olen kerennyt hävittämään!






tiistai 16. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 14,15 ja 16


Ei ihan nyt toiminu tää mun joulukalenteri miten piti. On ollut oikeasti niin kiirettä, ettei kerkeä edes luukkuja avata ajoissa :D. 

Lauantaina tosiaan olin mammakavereiden kanssa pikkujouluissa. Siitä hotelliin, aamulla aamupalalle ja siitä kylään ja sitten iltavuoroon työharjoitteluun. Sieltä kun pääsin, menin saunan kautta nukkumaan ja aamulla klo7 taas työmaalla. 
Eilen sitten kun töistä pääsin hain Pyryn ja tultiin kotia. Tehtiin ruokaa, leikittiin ja sit olikin jo uniaika ja niin poikki olin että nukkumaan menin suoraan. 

Mut laitan nyt teille sit jokaisesta luukusta kuitenkin kuvat.



Toisessa kuvassa on mun ihana valoviritelmä
ja toisessa mun saama pikkujoululahja.






Love teksti on osa myös mun pikkujoululahjaa. Ihana kyltti!
Ylemmän kuvan pintaväritys on mun eilisen ruoan tuotosta;
kanapiirakka!Hyvää oli!

Tässä Pyryn tämän vuoden ensimmäinen joululahja.
Sai tämän rummun kummiltansa näin etukäteen , koska kummi
lähti kotimaahansa Australiaan rentoutumaan toviksi.
On muuten ihan huippu soitin! Ihanan pehmeä ääni irtoaa, eikä
korvat tästä syystä kärsi :) Kiitos <3




Kohta on kehitysvammapolille aika. Käydään siellä läpi Pyryn taivalta tähän hetkeen asti. Siitä kertoilen Luukun tapaisesti huomenna lisää :). 

Nyt joulusiivouksen kimppuun!

lauantai 13. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 13

Pikkujoulut hyvät kaikille! Saatte arvata vaa mikä homman nimi on ollut tänään! Kohta hotelliin nukkuu ystävän kanssa (joka toisessa kuvassa mun kans) ! Huomenna töihin!

perjantai 12. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 12

Tänään ollaan Herra I:n kanssa käyty kaksin syömässä, 2-vuotis kihlapäivän kunniaksi!  Flamingon Il sicilianossa on oikeasti ihan parhaimmat pizzat! Kannattaa käydä kokemassa :)

torstai 11. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 11

Eilen kävi Pyryn "tyttöystävä" meillä leikkimässä.  Tässä pieni kuvakooste herkistä hetkistä:). Harmi kun kaikki parhaat halailukuvat olivat tärähtäneitä. Ihana kaksikko!

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

joulukalenteri, Luukku 10

Nämä päiväthän menee älytöntä vauhtia. Tässä paljastan muutaman oman jouluherkun kuvin. Näitä kun jouluna saa, on joulu taatusti onnistunut! Kuvat on suoraan googlen kuvahausta haettu.

"tytinää" eli hyytelöliha! Tietysti kunnon lihakaupasta haettuna.


Perus kinkku. Sitä on saatava sinapin kera.
Toinen vaihtoehto,
joka ehkä vielä enempi mun makuun on kalkkuna!




Rosolli. Mmmm...




Karjalanpaisti!



... ja tietysti löytyy myös muutama kestoherkku suolaisen päälle.

Joulutorttu. Parhaiten täytteenä maistuu
omenakanelimarmeladi
Torttujen lisäksi maistuu myös...



kaikenlaiset erilaiset suklaakonvehdit!




Laatikkoruoat puuttuu kokonaan. Ne ei vain maistu mun suuhun. Kyllä niitä aina täytyy maistaa mutta ei ole mitenkään herkkua.
Onhan noita varmasti paljon enemmänkin, mutta nyt kun kiire tuppaa päälle, ei ehdi enempää käyttää aikaa haavemaailmassa elämiseen. Onneksi nämäkin haaveet käy todeksi tasan kahden viikon päästä!

Nyt Pyryä hakemaan päiväkodista. Meille on illaksi luvassa vieraita. Ihanaa!

tiistai 9. joulukuuta 2014

maanantai 8. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 8

Luukusta paljastuu vasemmanpuoleisesta kuvasta Pyryn pvkoti kuvauksien tuotosta. Sitä saatte lisää sitten kun tuotteet ovat meidän omia.
Oikeanpuoleinen kuva otettiin matkalla pvkodista kotiin, koska Pyry oli luonnonilmiömäisestä pyrytyksestä hyvinkin haltioissaan :)

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 7

Arvonnan tulos.  Tehtiin arvonnasta hyvinkin virallinen.  Kirjoitin leikkasin, taitoin ja pidin käsissä, niitä kun oli niin vähän ni oli helppo niputtaa ne sormien väliin :D.  Pyry sitten valitsi yhden ja avasi ja lukikin sen ääneen "titititititititäää".  Tarkkasilmäinen näkeekin mitä lapussa lukee,  mut kerrotaan se nyt vielä!

Onnea Milla! Onni suosi sinua! Laitan spostia tulemaan :)

perjantai 5. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 5

Tämän aamun luukusta löytyy itse Pyry.  Ei oikein kuvat onnistunut, mutta toivottavasti toisin menee päiväkodissa, sillä heillä on tänään kuvaukset!
Kuvasta ei näe, mutta Pyryllä on mustasilmä vasen silmä. Löi sen muutama päivä sitten tuolinsa kulmaan :(.  Saapas tänään sen sitten muistoihin painettua ikuisesti kun kuvaukset on!

Pyry on nyt toista päivää sairauden jälkeen päiväkodissa ja on jäänyt sinne kumpanakin päivänä huutoitkemään. Oli niin pitkään kotona! Reppana :(, mut eiköhän se taas iloksi pian muutu.

torstai 4. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 4

Ajattelin muistaa jotain lukijaa pienellä joululahjalla. Rahaa ei ole mihinkään suureen, mutta pieni lahja varmasti virkistää jokaista.
Säännöt!

-liity blogini lukijaksi näillä virallisilla blogin sivuilla tai vaihtoehtoisesti tykkää Facebookissa "downimaista pyrytystä" - sivuista.  Jätä sen jälkeen blogiin kommentti missä kerrot toimivan sähköpostisi. 

Arvonnan suoritan yhteistuumin Pyryn kanssa itsenäisyyspäivänä, eli tulevana lauantaina!

Arpaonnea!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 3

Jouluvaloja ja ensimmäisten lahjojen paketointia.  Tuli vähän myöhään avattua tämän päivän luukku kun töissä olin!

tiistai 2. joulukuuta 2014

maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukalenteri, Luukku 1

Flunssakuume potilas.  Unet maistui. Murot maistuu.  Nokka vuotaa solkenaan.  Tästä me vielä noustaan!

torstai 30. lokakuuta 2014

Kuulumisia.

Olen kiireinen. Sen huomaa.  En kerkeä edes blogia pitää!
Luen kyllä tulleet kommentit ja olen hyvin otettu kun saan aina niin kauniita sanoja kommentoijilta.  Kiitos! :)

Arki rullaa. Työharjoittelu ohi. Kouluun ja kokeisiin keskitytty lähipäivät. Viikko enää niin alkaa uusi uurastus! Kuntotutussairaalassa! Odotan innolla! Sitten keskitytään vain työharjoitteluun. Kouluun palataan vasta tammikuun puolessa välissä.  Kolmen viikon joululoma.
Nyt siis rullaa oikein hyvin! Enkä siis ole joutunut hiljentää tahtia, ku se tässä juuri vähän helpottui. :)  eli näillä näkymin valmistuisin siis vuoden päästä jouluna.

Pyrykin pärjännyt paremmin kuin hyvin päiväkodissa. Ei mitään sairauksia ole ollut koko syksynä vieläkään. Ihanaa!

Tänään oli vasu keskustelu pvkodilla. Sai taas kuulla niin paljon positiivista Pyrystä, niin pvkodin työntekijöiltä kuin myös terapeuteilta.
Pyryllä on erittäin paljon taitoja ja kartoittaa niitä ihan itse kokoajan lisää. On sosiaalinen ja sen huomaa. Viihtyy isossa laumassa lapsia ja tulee kaikkien kanssa toimeen.  Syö, juo, leikkii, keksii leikkejä, viittoo kokoajan enemmän ja enemmän, juttelee omaa kieltänsä, kiipeilee, laittaa kengät jalkaan, pukee housuja jne. 
Eli kehittynyt on todella paljon!
Olimme myös itse tipauttaa terapeutit penkeiltänsä kun kerroimme et mitä kaikkea Pyry touhuaa. Ei meinannut he oikein uskoa korviaan :)
Onhan hän etevä. Paras.

Viikonloppuna vietämme Pyryn nimppareita ja rentoudumme. Ehkä myös siskon luo Nummelaan, jos hän vastaan ottaa ;).

Muutamat kuvat kuluneesta viikosta vielä tähän loppuun!

Kaikkea hyvää ja nautinnollisia pimeneviä iltoja jokaiselle! :)

torstai 9. lokakuuta 2014

Sondeeraus

Klo 10.30- 16.00. Se aika oltiin polilla.
Pyry sai emlan (puudutuslaastarin)  heti käteen ja klo 13 vasta pois. Siihen asti odoteltiin saliin pääsyä. 

"Muutama hassu hetki menee. Kohta pääsette jo poikaa moikkaa heräämöön"

No päästiin me sit klo 14.40. Meni vähän kauemmin.  Selitys sille löytyy toisesta kuvamuodossa olevasta toimenpiteen kulusta. Tuosta alta ¬

Eli lyhyesti, avaus ei onnistunu. Liian ahtaat ja tukkoiset. 
Nyt vain toivomme että silmien vetisyys ja tulehdukset ei enää lisääntyis.
Jos ne lisääntyis ni sit ois vuorossa putket sinne ja niiden lisäksi luuhun reiän poraaminen. Älkää kysykö miks tai mitä mut siis näillä nyt mennään. 

Jotenki kurjaa kun ei toimenpiteestä ollut nyt mitään apua, ja vaiva jatkuu ja saa pelätä sitä pahinta et tulis sit se isompi operaatio.

Mä en yksinkertaisesti halua sitä.  En.  En. En.  Tämäkin oli jo liikaa sen sydänleikkauksen päälle.

Kysymys vaan kuuluu et miksi aina meille? Kuka määrittelee sen että me ollaan vahvoja näissä asioissa ja me jaksamme toivoa aina vain parasta ja pelätä pahinta.  En halua mitään isoja toimenpiteitä. En ikinä.


tiistai 7. lokakuuta 2014

kysymyksiä, vastauksia ja Sondeerausta!




Ihana että muutama tyyppi oli jaksanut lähettää mulle kysymyksiä! Kiitoksia! Mielenkiintoisia niistä jokainen! Tässäpä niitä tulee: 



Oletko ajatellut pyrylle sisaruksia? 

- Olemme I:n kanssa tästä asiasta puhuneet paljon ja mielipide mun osaltani muuttuu tässä asiassa kokoajan. Tällä hetkellä kuitenkin ajatuksissa on että haluamme Pyrylle sisaruksia, mutta ei vielä. Mulla on koulu kesken ja asuntommekin on aivan liian pieni sen asian toteutumiseen. Mutta mielellään siis jossain vaiheessa, toivon mukaan pian ja toivon mukaan vielä raskaus tulisi onnistumaan! 


Ajatusleikkinä, jos elämä olisi mennyt toisin?Entä miten Down on muuttanut sinua? 

Tää oli aika paha! :D Hirveän vaikea ajatusleikki, mutta yritetään. Jos elämä olisi mennyt toisin, siltä osin etten pientä rakasta poikaa olisi koskaan saanut, olisin jo varmasti valmistunut ammattiin ja varmaan myös matkusteltu olisi paljon enemmän. Eli maailmanvalloitusta olisimme varmaan tehneet! 

Down muutti minua ihmisenä varmaan melko vähän. Ennen en niinkään kiinnittänyt huomiota erilaisiin mm. vammaisiin ihmisiin, "tavallisten" ihmisten seassa. Nykyään näen ympärillä paljon erilaisia ihmisiä, huomio kiinnittyy aina eritoten downeihin, en edes ennen huomannut, kuinka paljon heitä kuitenkin loppupeleissä ympärillämme on. Olen ylpeä, ylpeä siitä mitä meille annettiin, ylpeydellä esittelen Pyryä ja Pyryn yhtä erilaista ominaisuutta.
Mutta muuten olen kyllä mielestäni melko sama ihminen. Enemmänkin se äitiys minua muutti, ei down :). Äidiksi tulemisen myötä rauhotuin ja tulin herkemmäksi.





Miten näet parisuhteenne ennen ja jälkeen lapsen? Minkälainen tukiverkosto teillä on? 

-Parisuhde ennen lasta oli huoletonta ja yhteistä aikaa oli vaikka muille jakaa. Nykyään sitä aikaa pitäisi jostain toisille löytää välillä, mutta harvoin sitä löytää. Pääasiassa yhteinen aika tulee kotona illalla, kun Pyry on käynyt nukkumaan. Mutta se on sitä perhe-elämää. Se yhteisen, kahdenkeskinen aika on käynyt vähiin, mutta muutenhan olemme paljon perheenä yhdessä, ja sehän tämän jutun pointti onkin. Jakauduimme kahdesta kolmeen ja elämme sen mukaisesti myös parisuhde-elämää. :) 

Meillä on ihan mukava tukiverkosto! Facebookin oma down-ryhmä on paras tukimuoto tällä hetkellä. Kun Pyry kasvaa, on tuki varmasti vielä enemmän tarpeen. Iän mukanahan niitä arjen erilaisuuksia, tavikseen nähden, tulee enemmän näkyviin :)

Ensin täytyy sanoa, että blogisi on ihana, ja on antanut minulle aivan uudenlaisen näkökulman Down-lapsiin <3
Haluaisin vielä kysyä, kuinka jaksat arjen keskellä?Kuinka otat itsellesi omaa aikaa kiireisinä päivinä? 


-Ensiksi haluan kiittää kauniista sanoista! KIITOS! Ihana että olen onnistunut tässä erilaisuuden tuomisessa esille näinkin hyvin! :)

Jaksan melko hyvin arjen keskellä! Tällä hetkellä kun saan opiskella, on se minulle sitä omaa aikaa. Sitä saisi välillä olla hiukan vähemmän kylläkin ;). Mies joka on hyvä apu kodin askareissa, tuo mulle sen jaksamisen arkeen. Tietysti myös Pyryn hakeminen päiväkodista on päivieni kohokohta. Pyryn avulla unohdan koulukiireet. 
Oma- aika siis tulee koulussa olemisessa, kauppareissuilla ja välillä myös saunomisessa esiin. :) Niiden avulla jaksaa pitkälle! Pitkälle jaksamisen kohokohta on kuitenkin Pyryn pusut ja halaukset! Niitä ei voita mikään! Se tuo niin isosti voimia ettei mikään!





Millaiseksi ajattelet Pyryn tulevaisuuden? Nuoruuden ja aikuisuuden? Kotona teidän vai tukiasunnossa? 

-En osaa hirveästi vielä miettiä Pyryn nuoruutta tai aikuisuutta. Ajattelen ehkä, että se on sellainen millaisen siitä luomme Pyryn kanssa yhdessä. Sellainen minkälainen tuottaa meille jokaiselle hyvänolon tunteen ja on paras mahdollinen tapa sitä viettää. Pyry saa tietysti asua meidän luona niin kauan kuin tarve vaatii, vaatiiko se sitten loppuelämän vai ei, sitä on hankala tietää. Tietysti toivomme että Pyry itsenäistyy jossakin vaiheessa elämäänsä ja haluaa sen oman rauhan ja oman pienen kodin. Se jää siis nähtäväksi :). 






Kiitoksia vielä kerran. Toivottavasti vastaukset miellytti. Oli aika haastavaa! 

Tänään kävimme muuten Pyryn silmälääkärin vastaanotolla. Pyryllä on ollut vauvasta lähtien kyynelkanavien ahtaumaa. Sen takia lääkäri siis oikeastaan olikin. Emme vaan muistaneet asian ydintä.
No siinäpä kävi niin että kun Pyryn silmät eivät ole parantuneet ahtauden osalta ollenkaan, on aika kyynelkanavien sondeeraukseen torstaina. Kevyt humautus ja kyynelkanavien sorkkiminen. Toivottavasti tepsii ekalla kerralla, jos ei, niin se toistetaan vähän ajan kuluessa uudelleen.
Pieni toimenpide onneksi, mutta silti se nukuttaminen aina meitä vanhempia vähän pelottaa! 
Mutta pian se on ohi! Onneksi saatiin näin pian jo aika! Nopeaa toimintaa! Hienoa!

Nyt on Pyry viety päiväkotiin ja mä rupean koulupuuhiin. Huomenna päiväkotiin, torstaina polille ja perjantaina taas päiväkodille! Tämmöistä tää meidän arki tällä hetkellä! Paikasta toiseen pomppimista ja yritetään pitää pää ja jalat messissä! 









perjantai 3. lokakuuta 2014

Kysymyksiä?

Kysymyksiä?mieltä askarruttavia asioita?  Jos, niin laita minulle postia tulemaan! Vastailen blogin puolelle sitten! Aikaa: sunnuntai puoleen päivään asti :)

tiistai 23. syyskuuta 2014

875 grammaa - täydellinen kirja!

Vihdoin ja viimein ostin 4päivää sitten tämän kirjan.  Nyt se on jo luettu.  Kahdessa illassa alusta loppuun.

En voi kuin suositella.

Tomi on tehnyt historiaa, sekä tekemällä hienon kampanjan, lastenklinikan uuden sairaalan puolesta, sekä tuomalla esiin liikuttavalla ja ihastuttavalla tavalla keskosuuden.

En ole koskaan lukenut näin hyvin kirjoitettua kirjaa.  Pystyy vielä itse niin eläytymään kirjan tilanteisiin, vaikka meillä elämän alkutaival oli paljon paljon helpompi, mutta murheena suuri meille vanhemmille.

Voin siis suositella jokaiselle teille täydestä sydämestäni!

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Kaksin.



Viikonloppu on menny rattosasti, vaikka  I on Hollannissa duunimatkalla! Tulee vasta myöhään maanantai iltana. Eipä ole enää pitkä aika ei! Eikä se loppupeleissä muutenkaa nyt niin hirveän pitkä aika ole ollut. En vain ole tottunut tämmöiseen, ehkä harjoitus tekee mestarin? Näitä kun on kuitenkin tiedossa lisää, vielä tänäkin vuonna!

I:n poissaolosta huolimatta me ollaan viihdytty. Vaikka välillä meinaa Herra täystuhon perään katsominen yhdellä silmäparilla väsyttää! Ei sitä nykyään saa mennä alakertaan yksin laittamaan edes pyykkiä. Sillä aikaa tuholainen hyökkää keittiönpöydän päälle, roskiksille tai vessaan leikkimään vesileikkejä wc-pöntön kanssa. Alhaalla taas jos tuholaisen ottaa mukaan, ei pyykkien laitto silloinkaan onnistu, tai jos haluaa saada yhden pyykin minuutissa kuivumaan ni onnistuuhan se! 

Ollaan kuitenkin päästy paljon ulos auringosta nauttimaan. "Naapurin" porukan kanssa reffailtu ja leikitty puistossa, sekä synkässä synkässä metässä! 
Eilen käytiin pitkästä aikaa myös meiän ystävien luona kylässä. Heillä on se poika, joka on Pyryä vuorokauden nuorempi. Eli tutustuimme synnärillä! Keskosena syntyi myös hän! Ne oli kyllä kans sellane parivaljakko et saatiin kyllä nauraa!

Kuvin kerron siis hieman tekemisistä!


Lauantaina aamulla mentiin juoksujalkaa terviksen puistoon.

Tehtiin hiekkakakkuja, keinuttiin ja liukumäkeä laskettiin!

Iltapäivällä mentiinki sitten Eemilin luo! 

Eemil opetti Pyrylle miten kiipeillää...

Melkee onnistu! Toinen jalka ainakin nousi hienosti ;)

Tällasen me ihan taatusti ostetaan Pyrylle joululahjaksi!
Tanssi, lauloi ja soitti pianoa! Tuleva tähti! Niin oli
innoissaan!

Nautittiin me myös vähän takkatulestakin illan päätteeksi.


Oli kyl niin mahtava päivä et jos tää ei pian toistu ni mä en ala! Lisää tällaista! Niin paljon vain kun aika antaa periksi! Ootte loistavia tyyppejä!



Tänään me käytiin sit naapurin poikien kans mettällä :)


Sillee se aika taas meni. Pyry jo nukkuu, nukahti 19.30. Uskomatonta! Ehkä me ollaan touhuttu siis ihan tarpeeksi? :)

Huomenna koittaa taas arki! Pyry päiväkotiin, minä hoidan kotoa käsin koulujuttuja!

Elämä on ihanata! Niin se vaan aina välillä onneksi tähänki päähän se onnellisuus tulee välillä kyläilemään!

ADIOS.