Näin se viikko vierähti. Huomenna saan rakkaat takaisin kotiin. Olihan se jo aikakin. Nyt kun miettii, niin viikko on mennyt tosi nopeasti, vaikka toisinaan on tuntunut, että tää ei lopu ikinä.
Ikävä on ollut kova ja skype on hieman lohtua siihen tuonut.
Välillä olen nyyhkinyt sohvalla sen takia, sitten olenkin jo lenkillä piristämässä hetkiäni. Tää ei tuu kuitenkaan toistumaan varmaan pitkiin aikoihin uudestaan, niin pakko pystyä tästä nauttimaan.
Tänään aion pienestä lämpöilystä huolimatta vielä mennää moikkaamaan ystävää illaksi. Aion nukkua megapitkät yöunet ja olla tekemättä mitään, mitä ei tarvitse tehdä. Aion kattoa hömppäohjelmiani ja makoilla viltin alla. Huomenna sitten päivällä saan perheen takaisin.
Tähän nyt ei mitään kuvia tuu, ku en oo jaksanu edes kuvailla mitään koko viikkon.
Palataanpa taas kun Pyry kotiutuu. Kerron sitten miten tyyppi suhtautui jälleennäkemisen riemuun ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)