perjantai 8. tammikuuta 2016

pakkasta, osteopatiaa ja jännitystä.

Mun omat poski- ja otsaontelot ja pää on kipeänä, koska väkisin meinaa tulla flunssa. Mutta onneksi apuna on nämä:  

Jos ei näillä tauti taltu, niin ei millään.Maanantaina on oltava elämänsä kunnossa. Viimeinen työharjoittelu koulun suhteen starttaa silloin Laakson sairaalan akuuttiosastolla! Siitä tulee jännää! Odotan innolla :).


Hyi. Tuol ulkona on ollu KYLYMÄ. Ollaanki käytetty päivät pääasiassa jotenkin tällee:

mun omat ihanat <3


me muovaillaan!

Jos jotain positiivista näistä pakkasista, ni eipä tartte ainakaan hikoilla! Tai tuntea syyllisyyttä sisällä olosta, tai ylenmääräisestä saunomisesta, tai ollamöllöttämisestä. Kohta on taas sitten kesä ja kärpäset. 


-25c

Nii joo, mun piti kertoa, että Pyryn kummit hankki Pyrylle osteopaattikertoja joululahjaksi. Koska; yöunet ovat onnettomia.
Eilen tää osteopaatti kävi tekemässä sitten kotikäynnin. Tältä ko. olevalta osteopaatilta on muutamat tyypit tunnetusti saanut apua lasten univaikeuksiin. Eli tästä vois olla meillekin apua. Jotenkin haluan uskoa et joo, se vois auttaa. Mutta sitten toisaalta taas ajattelen tämän jutun ihan poppamies -juttuna. Nii, että uskoo ken tahtoo tyyppiset viilikset on edelleen.
Noh mutta kuitenkin. Hän täällä kävi.
Hän kyseli synnytyksestä lähtien kaikki Pyrystä. Katteli Pyryn käyttäytymistä, asentoa jne.
Paineli tai jotain vähä joka kohasta. Semmosta hellää painelua. Just ehkä sormet kosketti ihoa.  Puuttui vain ne taikasanat, et simbsalabim, tästä lähtien Pyry nukkuu kuin tukki.
Olin vähän öömoilasena ja kysyin, et mitäs sä niinku teet. Sitten kun hän selosti, että mitä hän kokeili, mitä hän tunsi ja mitä hän on mieltä Pyryn verenkierrosta, hermostosta, kudosjumeista jne. ni mä aloin uskoo siihen juttuun. Se vois jopa toimia. Jos ei ni ei, mut joillekin ihan varmasti toimii. Sellasta tietämystä hänen suusta tuli.
On kuulemma Pyryllä ainakin niska lukossa melkoisesti. Sen näkee ihan pään asennosta. Huomasin sen itsekin siinä sitten. Myös sympaattiset hermostot ovat jotenkin väärässä tasapainossa. Sitä parasympaattista hermostoa tuskin edes tunsi, koska sitä ei hirveästi ollut. Sympaattista taas senkin puolesta. Nämä asiat sitten kuulemma saattavat olla syynä Pyryn yöuniin, koska sitä parasympaattista tarvittaisiin siihen nukkumiseen.
Meillä on nyt sit näitä käyntejä kertaa kolme. Kuulemma toisella kertaa voi nähdä jo jotain muutosta. Mut siis melko takuuvarman muutoksen näkee kolmannella kerralla jo hyvin, sit tietää toimiiko tää Pyryllä, alkaako hän nukkumaan ja tarviiko enempää hoitokertoja.

Olemme siis jännän äärellä. Toivottavasti tämä on meille se tie uneen ja onneen. Oispa melkoinen lottovoitto. Jännitellään sitä siis.

Eipä tässä kummempia. Minä vein Pyryn päiväkotiin ja itse suuntaan nokkani kohti sairaanhoidon ja huolenpidon kirjaa. Verestellään vähän muistiin koulujuttuja, että kehtaa sitten päteä työharjoittelussa ;).

Mukavaa viikonloppua kaikille! Nautitaanpas elämästä ja levätään kunnolla. Pus.

1 kommentti:

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)