sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Rv 14 ja kumpi se siellä majailee?


Huomenna starttaa jo rv 15. Vauvalla pituutta jo nyt päästä peppuun 8 cm ja jalkoineen 10cm. Hän hyörii ja pyörii paljon ja tunnen jo pientä kuplintaa välillä. En siis vielä kunnon potkuja tietenkään. 
Vatsa kasvaa kovaa kyytiä, koska kohtu ja vauva siellä sisällä spurttaavat tällä hetkellä kunnolla. Muutamassa viikossa tulee monta senttiä pituutta. 

Nyt mulla on alkanut jo melkoiset iskias kivut selässä. Tämä oli arvattavissa, sillä eihän selkäni ole iskussa ollut vuosiin. Silti vain yritän ahkerasti liikkua. 



Meillä tosiaan oli se nipt-testi ja vastaukset tuli viikon puolessa välissä. Kromosomipoikkeavuuksia ei näkynyt, ainakaan niitä yleisimpiä, mitä siis vain tutkittiin. Jotain muutahan voi olla, mutta näitten osalta ainakin kaikki mainiosti. Tämän testin avulla saatiin myös tietää sukupuolikin samalla 100%.
En tiedä miten mukamas vois olla kysymättä sitä kun sen saa tietää ihan varmaksi? 
Ei meistä ainakaan siihen ois ollut. Eihän musta ole edes salailemaan teiltäkään sitä kumpi siel on. 

Pyry saa siis pikkusiskon. Oikeasti, pikkusiskon! Meille tulee tyttö! Ollaan niin onnellisia siitäkin! Aivan ihana juttu. Olikin vahva äidinvaisto et tyttöhän siellä on. 
Arvata vain voitte, onko vaikea pidätellä itteä ja olla ostelematta mitään? Noh kävin jo yhden mekon ostamassa. Ja bodyn. Ja talvimyssyn. Hih. 

Ai että mä rakastan tätä elämätä. Ihanaa ja jännittävää. Ja nautin kovasti siitä, että elän hetkessä, enkä pelkää kokoaja pahinta. Se on ihan tosi iso juttu mun sairaushistoriaa kun katselee. Ei itsestään selvää ollenkaan. Paljon olen tehnyt töitä sen eteen, että tällä mielialalla tässä porskutetaan. 

Muutama kuva taas teille tästä meidän pikkuherrasta. Hänelle kuuluu hyvää. Hän nauttii tästä kesän lämmöstä ja hän kovasti koittaa matkia kaikkia sanoja. Hänestä kasvaa kovaa kyytiä isoveli ja hän tulee olemaan ihan varmasti paras isoveli ikinä. 





Hän nukahti tänään kädet ristissä hokien "äsiä" (isiä joka juuri silloin lähti frisbeetä heittelee) ja saaden samalla minulta jalkojen hierontaa, ku jalat syliini nosti. Hormoonien myllerryksessä minä taas itkin,  koska niin söpöä. Itken nykyään kokoajan. Kaikelle. Koska kaikki vaan on niin liikuttavaa ja söpöä. 

Nyt luen ja käyn nukkumaan ja riemulla uuteen työviikkoon. Palaan taas pian! 


2 kommenttia:

  1. Tuli minullekin tippa silmään kun luin, ihanaa! 'Paras pikkuveli ikinä'Ihan varmasti!

    VastaaPoista
  2. Tuli minullekin tippa silmään kun luin, ihanaa! 'Paras pikkuveli ikinä'Ihan varmasti!

    VastaaPoista

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)