Eilen käytiin sydänultrassa Pyryn kanssa. Kardiologi kertoi sydämen olevan juuri siinä kunnossa kun pitääkin olla, eli ei mitään akuuttia näkynyt. Huh.
Seuraava kontrollikäynti meneekin sitten kahden vuoden päähän.
Pyry oli juurikin niin reipas kun voi olla. Hienosti antoi ottaa pituuden, painon, sydänkäyrät ja itse ultran.
Painoa oli jo huimat 17 kg ja pituutta 102.3cm
Illasta mentiin sitten tapaamaan ystäviä. Olipa ihana taas pitkästä aikaa! Heihin siis tutustuttiin kerran kauppakeskuksessa, Flamingossa, pari vuotta sitten. Onneksi tapasimme heti muutaman päivän päästä siitä uudelleen ja nyt tapaammekin aina välillä. Sais olla useamminkin.
Ihan laatuseuraa ovat ja kun perheestä löytyy Pyryä vuoden nuorempi down myös niin seura on lähes täydellistä itse kullekin.
Pyryllä ja tällä söpöllä poitsulla menee kyl leikit ihan yksiin. Loistava parivaljakko!
Tänään Pyry pääseekin taas mummin ja vaarin luokse yökylään. Voin kertoa, että tulee taas tarpeeseen. Hän kun hakee öistä edelleen paljon äidin ja isin seuraa. Yön heräämisten ja hillumisten suurin syy näyttää olevan suurimmaksi osaksi se, että hän vain varmistaa meidän vanhempien olemassa olon. Hyvin syvä kiintymyssuhde meihin. Hieman hankalakin, sillä yökukkumiset tämän takia tuntuu hyvin turhauttavalta.
Mutta ensi yön nautimme ja nukumme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)