sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Äidin vauvasta isoveljeksi

Viimeistä yhteistä iltaa hän on äitin vauvana vieressä. Pian hän kasvaa silmissä kun pikkusisko saapuu maailmaan ja ottaa vauvan paikan. Huomenna hän menee mummin ja vaarin luo ja me rentoudumme I:n kanssa kaksin viimeistä kertaa vähään aikaan, kunnes tiistaina lähdemme vastaanottamaan vauvaa luoksemme käynnistyksen avuin.
Sitten tämä pieni mies on isoveli. Voih.

Kaunis ja tunteellinen hetki, just tällä hetkellä.




Tiistaina siis täynnä 38+0 ja tähän käynnistykseen päädyimme mun mielenterveyden vuoksi. Sillä olin 3pv sairaalassa koska liikkeitä ei tuntunut ja lapsivettäkin niukasti. Taas. Olen kuukauden joutunut kuullostella liikkeitä, koska sitä on ollut jatkuvasti liian vähän. Syystä jota emme tiedä. Ja näin ollen teimme tänään lääkärin kanssa tämän päätöksen.

Hullua. Jännittävää. Huisia. Pelottavaa. En oo valmis. Oon valmis. Apuva. Voinko vielä perua kaiken? Sekavat viilikset.

Tässä vielä sairaalasta muutama kuva.




Juuri sain akupunktiohoidon ihan kotipalveluna, kiitos ihana T. 
Nyt saunaan ja sit lepäämään. Huomenna levätään lisää ja käydään vielä käyrillä.

Voiko tähän ikinä olla valmis?



2 kommenttia:

  1. Tsemppiä ja voimia synnytykseen!
    Ihanaa,että teillä on pian pieni käärö <3

    VastaaPoista

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)