torstai 21. joulukuuta 2017

Kita- ja nielurisaleikkaus

Tänään oli se päivä kun Pyry joutui tuohon leikkaukseen. He isin kanssa päästelivät kirurgiselle aamutuimaan ja jo puol10 Pyry oli heräämössä heräilemässä. Kitarisat poistettiin ja nielurisoja osittaispoistettiin. Nyt he viettävät huomiseen asti osastolla seurannassa.
Aina tuo nukutus jännittää jotenkin aivan älyttömästi. Sitten se helpotus kun kuulee, että kaikki on mennyt hyvin, on sellainen lämmönvyöry kehossa ettei tosikaan. Mitähän se on sitten maaliskuussa kun lonkkaleikkaus tehdään. En halua edes miettiä.




Näin hyvällä meiningillä he siellä nyt ovat. Kaikki se pelko on melkeenpä takanapäin tätä leikkausta kohtaan. Meitä nimittäin peloteltiin tämän leikkauksen suhteen ihan älyttömästi. Monta vuotta kuljettu kuorsauksen ja levottomien öiden takia lääkärissä ja aina se lääkäri on puhunut meidät ympäri siirtämään leikkausta eteenpäin, koska hän tietää downin joka on kuollut ko. Leikkauksen takia jälkiverenvuotoon. Ymmärrätte varmaan tämän meidän pelon sitten tähän leikkaukseen viemisessä? Ymmärrän toki lääkärille jääneen trauman, mutta en tiedä onko se meille välttämättä sellainen tieto, mitä pitää pelonsäestämänä meille kylvää.
Nyt vain voi toivoa ja rukoilla, ettei Pyrylle jälkivuotoa tule.


Me vietetään nyt huomiseen asti sitten likkojen päivää vauvan kanssa kotona. Lepäillään ja tissitellään ja vähän joululahjoja paketoidaan.

Nää seuraavat kuvat on ihania. Mä en kestä tätä rakkauden määrää näitä lapsia kohtaan. Itku herkässä kun näitä katselee.

2 kommenttia:

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)