keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

kotiuduttu.


 Edellisenä sunnuntaina sitten reissusta kotidututtiin. Tuli oltua matkalla 3vk2pv. :) Reissu oli mitä ihanin! Näki paljon ystäviä ja sukulaisia. Olisi tietty voinut vielä helposti mennä toisetki 3vkoa ;)
Siellä kun pääsi siihen meininkiin, että joka päivä näki joitakin, niin ei se meno täälläkään meinaa lakata!
Heti maanantaina sain siskon ja hänen poikansa ja tyttönsä kyläilemään ja nauttimaan auringosta.
Tiistaina sitten vuorostaan tuli kyläilemään Mammaystäväni ja hänen tyttönsä.

Kokkolan vohvelikahvilan ulkoterassilta. Ai että siellä on vaa
makiat suolaisetvohvelit!
Ketähän tänään nähdään? ;)  Ehdotuksia satelee kyllä jatkuvalla syötöllä puhelimeen, mikä on erittäin positiivista.

Vaikka on synkkä ja sateinen päivä niin silti ollaan saatu jo paljon aikaiseksi. Aamusta käytiin heti pitkällä kävelylenkille Pyryn kanssa, ei välitetty sateesta ollenkaan.
Sen jälkeen olikin vuorossa Pyryn ensimmäinen hammaslääkäri, mikä meni oikein mallikkaasti!
Perästä päin tuli puhelu, että kun on Down, niin tarkastuksia hampaiden suhteen tehdään vuosittain. Kuulemma saattanee olla hidasta hampaidentulo tämän erityisyyden takia, tai voi jopa olla että hammasalkeita ei ole joka kohtaan edes alkioiässä kehittynyt. Pyryllä on ikää nyt 1v4kk ja suussa on yksi pieni hammas vasta! :)

Tänäänpä sitten sattui myös pieni haaveri. Pyry kun käy vessassa pöntöllä asioilla, hän siitä pääsi kellahtamaan niin että löi päänsä lattiaan. Itkua tuli niin paljon ettei meinannut poika muistaa hengittää.
Soitin jo siinä hädissäni 112. Ei kuulemma mitään hätää, kun alkoi lapsi heti itkemään, eikä tullut vertavuotavaa haavaa. Ainut oli nenästä tuleva veri ja valtava kuhmu nousi otsalle :( Sen verran säikäytti mua että ehdin jo miettiä kaikkea kamalaa. Ei se vieläkään ole järkytys kokonaan lähtenyt. Tässä sitä huomasi että lapsella ja äidillä on sama sydän. Niin pahasti se kyllä kirpaisi. Hyvin reipas poika mulla <3 Niin se rauhoittui kun laulelin.
Uskaltaakohan sitä vielä pöntölle toista vielä päästää ;) Jos pysyteltäis siinä potalla taas hetkisen!

Tässä tämä tämän päiväinen kaatumisopereissonin kolhu =(
Pyryn osaa ja ei osaa;

Reissun aikana Pyry oppi ryömimistaidon kunnolla, konttauskin sujuu hienosti! Mä olisin veikannut lähemmäksi kahden vuoden ikään näitä taitoja, mutta niin sitä taas sai kokea suurta ilontunnetta näistä taidoista! Tuleva leikkaus kylläkin voi tehdä taantuman. Voi unohtua ryömiminen ja konttaus. Mutta kyllä sieltä vielä tullaan joka tapauksessa ja kovaa!

Pyry tekee isommat tarpeet nykyään aina pottaan! Tämän vuoden kakkavaipat voi taatusti laskea yhden käden sormilla! Hienoa Pyry! Äiti on ylpeä! On havaittavissa jo pientä kertomista hädästä, ainakin näin ite kuvittelen ja joka kerta potalle vientä on silloin tuottanut tulosta.

P yllättää välillä meidät osaamalla nukkua yöt läpeensä. Mutta tuo osaaminen kestää aina sen yhden yön ja sitten on taas monen monta yötä mitkä menee valvoen.

P osaa myös vilkuttaa, jokaiselle on kättä heiluttamassa!Sillee kaikista söpöiten.

Pyry ei vielä syö itse. Muutamia muron palasia saattaa laittaa suuhun mutta muuten on täysin autettava ruokailuissa.  Pinsetti ote ei toimi. Eilen joi itse nokkamukista maitoa. Tänään se homma ei taas toiminu.

P osaa iskeä silmää ja poseerata kameroille.

Pyryn suojeluheijaste ei vielä "toimi". Eli jos meinaa istumassa ollessaan kaatua , niin kaatuu, vaikka yleensä lapset ottavat kädellä vastaan.

P ei vielä ymmärrä puhetta. Ei sana on ehkä se ainut mitä saattaa jotenkin ymmärtää.

P osaa silti hienosti osoittaa kädellä mitä haluaa seuraavaksi suuhunsa laittaa kun näytän mitä kaikkea on tarjolla.


reissulta palattua on täytynyt laittaa vähän
mietintään uusia säilytysratkaisuja esineille
mihin ei pienen pojan sais päästä ;)
Tämmöistä ei hetki sitten tarvinut miettiä!
serkun kanssa leikkimässä.















1 kommentti:

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)