torstai 13. helmikuuta 2014

Uhmis

Aikaa on taas vierähtänyt tovin verran viime kirjoituksesta. Yksinkertaisesti aikaa ei vain riitä niin usein kirjoitteluun, kohta 2vuotias Uhmis vie päivät loppuun hurjalla vauhdilla.
Iltasin sitten kun Pyry on nukahtanut, on käytävä itsekkin pikimmiten nukkumaan. Että kerkeää hetken edes levätä, ennen kuin toinen herää huutamaan.
Viime yönä jo ensimmäisen huuto alkoi klo 1. Ja siitä ei loppua meinannut tulla.

Toinen aikaa vievä asia on kuntoilu. Oon nyt muutaman viikon käynyt salilla. Sen jälkeen onkin niin veto pois että ei edes muista asiaa blogi. :P
Mut kuinka voi niin ihana olo kuntoilusta tullakkaan!
Sen lisäksi käyn sauvakävelyllä. Urheilullista, eikö vain ;).

Tänään käytii aamu puistossa, kastelmassa itsemme ilman kuriksia märäksi. Pyry niin innoissaan laski liukumäkeä että huutohan siitä tuli kun joutui kotia lähtemään.

Ruoanlaitto tänään oli täysi katastrofi. Toinen huutaa lahkeessa roikkuen ja ruoanlaiton ajan lastenvahtina toimiva tv ei tällä kertaa pelittänyt. Meinasi huumori loppua. Oli otettava kikkaskonsti käyttöön ja lämmitettävä nopeasti valmisruoka pojalle mikrossa.
Sen jälkeen potalla käytiin huutaen ja raivoten ja unille meno oli pelkkää taistelua. Kunnes urhea pieni uhmis nukahti suu mutrussa. Toivottavasti uni nyt hetken maistuu niin saa tää mamma kerätä hermonsa.

Refluksi. Se se on joka jollain tapaa hankaloittaa meidän elämää. Niin saimme lukea mustaa valkoisella. Lapussa lukee että refluksi ei ole kuitenkaan kovin merkittävä.(?). Musta se mitä lapusta lukee on aika merkittävän oloista kuitenkin. : reflukseja esiintyy päivän aikana 58 kpl. Joista 52 päivällä pystyasennossa ja loput 6 makuuasennossa. Pisin refluksi on kestoltaan 6minuuttia, lyhyin taas 10sekuntia. Eli refluksi näiden mukaan ei pitäisi haitata yöunia. Mutta kyllä se näin vanhempien näkökulmasta kovasti haittaa kuitenkin.
Silloin kun tuo testi tehtiin, sinä yönä ei kuitenkaan Pyry nukkunut montaa minuuttia. Koska laite selässä teki sen melko mahdottomaksi.
Ruokakaan ei maistunut normaaliin tapaan, nenämahaletku kun on sen verta inhottava.
Mutta joka tapauksessa ainakin oksentelulle on löytynyt syy, sama oliko se nyt merkittävää vai ei. Refluksi joka tapauksessa.

Losec on siis nyt kuurina menossa Pyryllä edelleen. Koht pitäis lääkärin soittaa ja jatkosta keskusteltais. Jatketaanko vaiko ei lääkitystä.

Tulevana vlpna tämä pariskunta pääsee hotelli torniin yötä! Ihanaa! Nyt siis käytämme sen ystäviltä saadun lahjakortin. <3
Tätä on odotettu. Ihana päästä nukkumaan kunnolla!
Pyry menee ystävän luokse yötä. Mua jännittää Pyryn puolesta. Koska se nyt on mitä on. Voisin ehkä sanoa et jonkinverran hankalampi tapaus?
Äiti ja isä kun nyt vaan sattuvat olemaan kaikki kaikessa. ;).
Ehkä se pärjää sen yhden kokonaisen päivän? Ehkä? Ja ehkä mäkin pärjään?

Näihin kuviin ja tunnelmiin - >

9 kommenttia:

  1. Tsemppiä uhmakkaan kanssa! Johdonmukaisuutta palkitaan, vaikka se kysyisikin vanhemmilta välillä yliluonnollisia voimavaroja.

    VastaaPoista
  2. Hei Hanna-Mari, Pyry ja Iivari (olihan se Iivari, pahoittelen jos meni vaarin). Terveiset Kanadasta Pyryn "kaksoisveljelta" Akselilta. Saimme samana paivana ihanan esikoispoikamme Akselin Katiloopistolla myoskin varustettuna rakkauden kromosomilla. Meidan elaman vaihe oli aika isojen muutosten varittama kun viimeksi tapasimme Sofianlehdossa. Akselin mukana tulleiden uusien haasteiden lisaksi olimme silloin paatymassa muuttaa pois Suomesta Kanadaan. Hukkasin tietenkin yhteystietonne, jotka vaihdoimme. Olette olleet usein mielessani. Nyt ehka kohta tulevan syntymapaivan siivittamana ajattelin etsia teita verkosta ja loysin aivan fantastisen blogisi. En viela ehtinyt lukea ihan kaikkea, mutta varmasti tulen niin tekemaan. Tsemppia Pyrylle ja vanhemmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiva kun otit yhteyttä ja kerroit oleelliset kuulumiset! Ja nimet meni aivan oikein! :) miten on lähtenyt kanadassa menemään?

      Poista
  3. Hei!
    Vahingossa löysin blogisi ja tämä oli hyvä löytö. Super söpö poika teillä. Tuosta refluksista - oletteko kokeilleet kohottaa sängyn päätyä? Meillä miehelläni refluksi ja tuo päädyn kohotus auttoi hänen nukkumista. Ihanaa kevään odotusta teille ♥

    VastaaPoista
  4. Hän on söpö <3

    Meillä silloin kun pyry ei vielä liikkunut niin oli koholla sängynpääty. Mut sit kun alkoi liikkuu ni löytyi sängystä aina pää alaspäin nukkumasta niin se ei tämän ikäisellä oikein onnistu, onkin kova pyörimään vielä ainakin.
    Mullakin on refluksi ja tuo kohotus on yksi parhaista tempuista!

    Kiitos samoin mukavaa kevään odotusta :)

    VastaaPoista
  5. Kiva blogi. Löysin sen sattumalta. Meillä kans on downpoika ja tulee maaliskuun lopussa 2 vuotta. Sydänleikkaus tehtiin heinäkuussa 2012. Nyt vielä ruokailu tökkii- menee sileitä soseita muttei saa olla mitään murustakaan. Peg-letku ruokailuun on. Ihailen kun joku jaksaa pitää blogia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meilläkin oli sydänleikkaus heinäkuussa 2012! 15pv lastenklinikalla ja oltiin viikko osastolla. :) Satuitteko olemaan samaan aikaan?

      tää blogin päivittäminen on monesti rankkaa. mutta tää on ku päiväkirja, muistaapa ainakin että mitä milloinkin on tapahtunut :)

      Poista
    2. Meillä oli sydänleikkuu 19.7 eli varmaankin on ollut vielä teholla kun olette päässeet pois. Meillä meni sairaalassa tasan 2 viikkoa. Luukakselle tuli ilmarinta, mutta muuten leikkuu meni hyvin. Samaan aikaan siellä oli pieni down tyttö. Me käytiin jo Hesassa kesäkuunlopussa ja piti olla leikkuu, mutta kun oltiin nousemassa junasta Pasilassa niin soitettiin et leikkaus peruuntuu. Ei muuta kun seuraavalla junalla takasten tänne kotia Kaustiselle. T. Heidi

      Poista

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)