maanantai 24. kesäkuuta 2013

1v4kk

Tänään tuli tuollaiset lukemat täyteen ja sen kunniaksi myös toinen hammas ilmestyi alariviin. Kuukauden taas yhtä hammasta joutui pieni lapsi tekemään.


Tänään myös on tasan 3vkoa siihen että sydänleikkaus on jo toivottavasti onnellisesti ohi. Äh, voi kun joku osaisi auttaa mua tämän paniikin kanssa. Mistä mä saan sen luoton siihen että kaikki sujuu niin kuin pitäisi? Miksi joku sanoo että vahvoille ihmisille annetaan eniten kannettavaksi? Mä en todellakaan tunne itseäni vahvaksi. Päinvastoin, tunnen itseni erittäin heikoksi ja pieneksi! En ymmärrä et miten tästä voi selvitä selväjärkisenä. Oma lapsi leikeltävänä. Avaavat rintakehän ja korjaavat maailman tärkeintä elintä. Kaikki tuiki tuntemattomia. Minä en voi olla pitämässä kädestä ja silittää poskea ja kertoa koko sen ajan rakastavan häntä erityisen isosti. Joudun jättämään rakkaimman toisten käsille ja lähteä itse pois koko tilanteesta. Shoppailemaan? Ei. Syömään? Ei.  Istua ja odottamaan? Ei.  En mä tiedä mitä mä tekisin. Saisinpa itsekkin nukutuksen siihen asti että kaikki on onnellisesti ohi ja takana päin. Olisipa jo elokuu. Leikkaus ois vain kamala muisto takanapäin. Ja kaikki oisi mennyt mallikkaasti. Ei tätä voi tajuta kun vasta tulee omalle kohdalle. Ei sitä itsekkään tajua. Miksi niin rakas pieni ihminen joutuu kokemaan noin isoja asioita? Huoh....
Asiasta toiseen.
Juhannus meni kivasti Savonlinnan kupeessa. Kiitos iso R-tädille. Olet oikea aarre! Kiitos myös Pyryn isovanhemmille ja kaikille sukulaisille seurasta ja hyvistä pöydän antimista! Tuli ainaki sata kiloa lisää elopainoa ja maha ei ole vieläkään normalisoitunu. :D
Oli ihana palata kuitenki taas kotia, aina iloitsen eniten siitä että ne hyttyset ja muut öliöt jää sinne, eikä tule täällä meitä kiusaamaan. Pyryllä oli ainakin 7 pistoa ainoastaan naamassa!


Pyryllä on unirytmi kyllä menny häränpyllyä monta vkoa. Juurikin noin klo 23 poika päätti vasta nukahtaa. Öisin heräämme suunnilleen 10 krt ja sit aamuyöstä otettava toinen viereen, jonka jälkeen mulla ei uni maistu kun saan kokoaika potkuja naamaan! Sellainen pyörijä-pyy.
Aamuherätys on silti paras vaikka kuin väsyttää! P jakaa rakkauttaan suuremmoisella tavalla. Kuuluu vain; "Aaaaaa" ja tulee paljon märkiä pusuja ja pää painuu rintaan! Aaaawwwww!tätä mä eniten oikeesti äitiydestä odotin! Oman lapsen hellyyden puuskia! <3
Yleensä ne loppuvat siihen että vedetään hiuksista niin kovaa että meinaa jo ärränpeet lennellä! ;)


Herra I:llä alkaa kesäloma perjantaina. Sitten suuntaamme nokan kohti ystävien mökkiä! Makiata. Sitten täytyisi keksiä jtn huippua tekemistä kun vihdoin on taas aikaa koko perheelle! Laivalle? Kokkolaan? Kylpylään? Mitä me tehtäis?
Ny on alettava nukkumaan. Se vielä, et lupaan ottaa hyvin pian videon Pyryn konttaus taidosta! 
Voin vannoa että moni lapsi kalpenee vieressä kun on niin hieno tyyli ;D sammakonpoikanen. Sellainen vasta-aloittelija sammakonpoikanen. ;)
Hyvää yötä. Muutamat kuvat vielä tähän ni on taas velvollisuus hoidettu.

2 kommenttia:

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)