turkki/alanya/tohrum/clubparadiso

Eli tämä oli se mun edellisessä tekstissä kirjoittamani jännityksen aihe; lento turkkiin, perheeni kanssa.

Nyt se on ohi. Niin se aika vain kulkee, nopeaa tahtia. 

Lähdimme hki-vantaa kentältä viime torstai aamuna klo 7. Lento meni oikein mallikkaasti. Pyry nukkui melkein koko lennon. Perillä odotti 40minuutin bussimatka hotelli club paradisoon. Siellä meille oli tarjolla all inclusive ja perhehuone.

Konekuvaukset

maan oma arviointi: 5tähteä. Itse antaisin 3.

Ensimmäisenä pääsimme suoraan ruokapöytään. Tarjoilu oli ensimmäiselle päivälle melko pettymys. Pahaa mehua, se oli tehty makeutusaineesta ja vedestä. Hyh. Sitä olikin sitten tarjolla koko loman. Onneksi toinen vaihtoehto oli parempi; cola! Taikka fanta /sprite/viini/olut

Muutenkin ruokapuoli oli koko viikon melko hmmm. Tasoton. Jokaisella ruoalla oli tarjolla mm. samoja perunanugetteja, eri muodoissa  ja kanaa, joka oli paistettu ylikypsäksi. 

Lastenruokapöydästä löytyi yleensä kuivuneita raneja tai lohkoperunoita ja jauhelihapihvejä, jotka oli omasta mielestäni aika hirveitä. 

Ruoan esillepano oli hienoa käsityötä!

Ruokaa oli kuitenkin runsaasti. Salaattipöydät ja jälkiruokapöydät notkui monine eri herkkuineen. Kyllä sieltä muutama omakin suosikki viikon aikana kehittyi.

Siisteys ruokatiloissa, ym. yleisissä tiloissa oli oiken hyvä.  

Huoneen siivous oli myös hyvää, jos ei lattioiden putsausta lasketa. Sitä nimittäin ei kertaakaan viikon aikana siivottu, vaikka moneen otteeseen siitä sanottiin. Maatasolla asuessamme, murkut löysi tiensä siis äkkiä lattioillemme. 

Iltaisin hotellin teatterissa oli paljon ohjelmaa. Joka ilta erilaista. Musiikki soi kovaa, ja ihmiset kerää`ntyivät sankoin joukoin viettämään iltaa lämpimään säähän. Lämpötila ei siis öisinkään laskenut alle 28.

ulkoilmateatteri.

Hotelli koostui monesta eri talosta, mutta vain neljästä altaasta ja kolmesta lasteenaltaasta. Jokainen lastenallas oli niin syvä, että ei soveltunut Pyryn ikäiselle/kokoiselle kahluu/leikkialtaaksi.
Aurinkotuoleja oli vieri vieressä altaiden reunalla ja jo ennen klo 9 aamulla ne oli varattuja. Onneksi me saatiin melkein joka päivä ne samat vakiopaikkamme, kun aloimme käyttäytymään samoin, kuin muuta varaajat, vaikka se ei olisi ollut sallittua.

Musiikki pauhasi täydellä teholla aamusta iltapäivään asti vakioaltaallamme. Oli jos jonkimoista aktiviteettiä kokoajan. Zumbaa, napatanssia, leikkejä ja pelejä.

Aurinko porotti joka päivä erittäin lämpimästi. Kerran kuulin huhuja että varjomittari olisi näyttänyt jopa 46 astetta. Oma veikkaukseni olisi kuitenkin se 40. Lämmin siellä oli jokatapauksessa. Niin lämmin että öisin kello 00.00 aikoihin ulkona ollessa hiki virtasi.

Pyryllä loma meni oikein mukavasti. Oli kovin reipas! Seuraavaksi kuvissa näette muutaman tyypin, kenen sylissä Pyry oli. Harmi että näistä tuli kuvat otettua loman viimeisimpinä päivinä. 

Jos olisimme siis kuvanneet jokaisen ihmisen, kenen syliin Pyry meni, olisi lukema mennyt jo monissa kymmenissä.

Ihan siis omasta tahdostaan hän hakeutui aina kaikkien syliin, antoi pusuja, halasi ja lähetti lentopusuja. Vilkutti meille vanhemmille että; hei hei, te voitte lähteä, minä menen hänen matkaan! 

Kyllä he ja monet muut ihmiset  Pyryä kovasti kehuikin. Hänen luonne ja ilmeet saivat jokaisen rakastamaan häntä erityisesti.

Seuraavissa kuvissa oleva mieshenkilö omisti hotellialueella olevan "peliluolan". Kerran siitä ohikulkiessamme hän pysäytti meidät ja alkoi juttelemaan Pyrylle. Kysyi meiltä sitten, että onko Pyryllä down. Sen selvittyä hän kertoi että hänellä on poika, joka on 12vuotias ja jolla on myös downin syndrooma. Hän esitteli meille kuvia pojastaan.
Sen jälkeen joka kerta kun siitä ohi menimme, hän nappasi Pyryn syliinsä. Kuljetti häntä lastenlaitteista toiseen ja halaili ja hauskuutti Pyryä. Niinkuin myös Pyry häntä. Pyry aina hänet nähdessään alkoi huutamaan kädet ojossa, että haluaa hänen syliin. :')

Ihan mahtava tuttavuus. Pyry vei hänen sydämen. Kuten varmasti tapahtui myös toisinpäin.

Hotellissa oli myös parturikampaamo. Kävin itselleni ottamas lisää raitoja ja leikkautin. Lisäksi ostin myös keratiiniöljyä. Koko lystyi maksoi 50e. Jälki oli erinomaista ja lasku pieni!

Kävimme loman aikana Alanyan pasaarissa ja melko uudessa kauppakeskuksessa shoppailemasssa.
Sieltähän sai tingattua vaikka ja mitä ihanaa mukaan!
Itselleni ostin neljä paitaa, viidet housut, koruja ja kengät. Pyrylle t-paidan, kengät ja collegepuvun. I osti myös jotain itselleen. Muuten kuviakin ostoksista laittaisin, mutta ne ovat paraikaa ulkona pesun jäljiltä kuivumassa. Ihania ovat! :)

Niin se viikko siellä kului. Rentoutuen, nukkuen, syöden, juoden ja runsaasti kujia kävellen. :)
Kertaakaan ei rannalla käyty. Merivesi oli kuulemma kuin linnunmaito ja hiekka hyvin polttavaa. Se olisi siis ollut aika huonoreissu Pyryn kannalta, kun siinähän se ois kaikista mukavin ollut telmiä.

Eilen lensimme siis takaisin kotia. Matka kesti n. tunnin kauemmin kuin olisi oikeasti kestänyt. Syynä ukkosmyrskyt ja turbulenssit. Arvatkaapa vain että olinko minä paniikissa? Niin paniikissa että itkin. Olin aivan varma, että me ollaan hävittyy tää peli.
Vannoin, että en enää ikinä menisi koneeseen. Luulenpa että se ei täysin silti pidä paikkaansa.

Tässä sitä sitten taas olla möllötellään omalla sohvalla. Väsyneenä matkasta edelleen. Pyykkiä pesten.
Kohta se todellinen arki alkaa tässäkin perheessä.
Pyryllä on maanantaina ensimmäinen tarhapäivä. Mulla tiistaina koulupäivä.
mitäpä veikkaatte, kumpaa jännitän enempi?