lauantai 12. syyskuuta 2015

elämä keppejä heittää.


Taas Pyryn silmässä on tulehdus... Kolmas tulehdus kolmen viikon aikana ja kolmannet tipat menossa. Josko tämä tämän jälkeen helpottaisi? 




Ne on vain niin mielettömän vaikea saada silmään. Ollaan saatu vaikka minkälaista vinkkiä että miten ne sinne sais mut ei! Väkisin sen luomen saa millin näkyviin ja sinne menee mitä menee. Uskomatonta silmävoimaa tolla pojalla :D. 

Mulla mennyt harjoittelussa hyvin. Lukuunottamatta hirveää huimausta ja väsymystä. Pienikin kyykistysliike saa näkökentän mustenemaan. Ohjaajani laittoikin sit mut menemään koulun terkkarille. Terkkari totesi sitten sydämen rytmini epäsäännölliseksi. 
Oon mä sen itekkin huomannut, mut oon taas laittanut vaan sen piikkiin että kun pelkopotilas olen, niin mietin liikaa ja voin saada sillä pelolla vaikka sydämenkin epävireeseen! Muljahtelujakin on tuon tuosta ja ne tuntuu siltä että henki loppuu.

Meninpä siitä EKG:hen. Se oli puhdas. Sehän onkin vain 10sek pätkä. Siitä lääkäriin, joka kuunteli sydäntäni pikaisesti ja sanoi niiden olevan rytmihäiriöitä. Huimauksen sanoi olevan hyvänlaatuista asentohuimausta ja laittoi lähetteen fysioterapiaan. Rytmihäiriöiden takia sanoi, että mun on mentävä maanantaina välittömästi lääkäriin, jota kautta pitäisi sitten saada Holter-laite käyttöön 24tunniksi. Se sitten tallentaisi ne, jos niitä olisi jatkuvasti. 
Kokeili mun niskastki. Kysyi et onko kipeät, kun ovat niin kovat, ettei ole pitkään aikaan tämmöisiin törmännyt. Sanoin et aina välillä, mutta just tällä hetkellä ei ole. Kirjoitti silti mulle sirdaludia ja pronaxenia siihen vaiivaan, että nyt sitten vetelen niitä 2viikkoa. 
En nyt ihan lämmennyt tuolle hyvänlaatuiselle asentohuimaus -diagnoosille. Ainakaan ei terveyskirjaston mukaan ole sellaisesta kyse. Mutta lääkärin kanssa meillä onkin eri äidinkieli. Vaikeahan siinä on tulkita mitään täydellisesti. Josko sitten maanantaina saisi selvyyttä enempi, kaikkeen.

Kertoilenpa sitten ensiviikolla lisää, onko Pyryn silmätulehdus hellittänyt ja miten mun tutkimukset etevät.

Viikon päästä meillä on tiedossa sopeutumisvalmennuskurssi! Sitä niin kovasti odottaen.

3 kommenttia:

  1. Tsemppiä molemmille! <3

    Terkuin: Selina, joka ei jaksa kirjautua enää bloggeriin. Tulin facen kautta, kiitos vinkistä! ;)

    VastaaPoista

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)