sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Kesäloman ensimmäinen viikko ja rv 19 loppu.



Heti meidän yhteisen kesäloman alkaessa starttasimme auton mun kotikaupunkiin Kokkolaan. Viikko taas meni hurjaa vauhtia ja tuli nähtyä mieletön määrä ihania tyyppejä. 
Säät ei niin suosinut meitä, mutta onneksi se ei menoa ja meininkiä haitannut. 




Käytiin Kälviällä Toivosen eläinpuistossa mun veljen ja hänen tytön kans. Reissu ei menny ihan niin miten oltii ajateltu, koska Pyry pelkäsi siellä kaikkea. Sylihommiksi meni siis. Paras paikka oli se ilmainen liukumäki siinä ennen sisäänpääsy maksua. Tietty myös ne paikat missä ei eläimiä ollut, oli mieleen.  










Pyry on tosi kiinnostunut koirista ja etsii niitä joka paikasta, joka vieraspaikassakin heti varmistaa viittomalla hauvaa, että mahtaako talosta löytyä, mutta pelko on liian iso niihin tutustua. Haukkuminen saa pojan kauhun valtaan. Harmillista ihan hänen omastakin mielestä tämä hillitön pelkääminen. 





Olihan se pakko ottaa kuva kun rv19 käynnistyi alkuviikosta. Vatsa on tullut jo ihan huomattavasti esiin.  Jotenkin nautin hirveästi tästä olotilasta, vaikka si-nivel oikuttelee ihan tosissaan. Ei tahdo kovin kauaa pystyä olemaan jaloillaan päivässä. Harjoitussupistuksiakin tulee harva se hetki ja refluksin oireet on kovia iltaisin. 
Potkujakin tuntuu, mutta niin harvakseltaan, että monen monta kertaa olen jo ollut varma, että ei siellä mahassa ketään ole. Sitten typy päättääkin aina heittää voltin, varmistakseen mun mielenrauhan. Tämän asian suhteen on nyt jo tämä tyttö erilainen kuin Pyry. Pyry ei näillä viikoilla antanut mun edes enää nukkua ja se jatkuu edelleen. Toivonkin kovasti, että tämä meinaa sitä, että tyttö on saanut äitinsä unenlahjat. Heh.

Huomenna vuorossa aamulla vauvan sydänultra lastenklinikalla. Saatiin tämmöinen ylimääräinen ultra, koska ensimmäisellä lapsella oli sydänvika. Vaikka se todennäköisesti ja melko varmasti johtuikin downin syndroomasta. Mutta onhan se hyvä tutkia. Huomenna siis tutkimaan asiaa! 



Touhutalossakin käytiin sadepäivänä kuluttamassa energiaa Pyryltä. Hän juoksi yhtäsoittoa 3 tuntia! Ihan käsittämättömän menijä. :D



Pyry kerkesi näkemään suuren määrän serkkuja. Hän tulee niin hyvin juttuun kaikkien serkkujen kanssa ikään katsomatta. Pienempien kanssa menee aika oikein mukavasti leikissä kuin leikissä. Isommat serkut on taas hyvin kiinnostuneita Pyrystä tämän downeuden tuoman erilaisuuden takia varsinkin. Kovasti käskevät Pyryä toistamaan sanoja ja käskee Pyryn opettaa myös viittomia heille. 
Mielettömän liikuttavaa katseltavaa. He kaikki pitävät Pyrystä aivan tosi paljon. Kuka hänestä ei pitäisi. Hän on kaikkien halinalle, ystävä ja iloinen leikkikaveri. Ottaa kaikki muut huomioon ja on ystävällinen jokaiselle. Hän näyttää jokaiselle välittämisensä ja he kaikki serkut ottavat niin paljon Pyrystä mallia, niinkuin Pyry ottaa myös heistä. 

Ihan kyllä mahtava reissu takana. Nyt väsy painaa ja oma sänky odottaa nukkujia. 

Palataan taas pian asiaan. :) 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)