Pyryn harrastukset

Pyryn paras harrastus on kaikkien tavaroiden heittäminen portaikkoon. Ennen laittoi aina kaiken menemään turvaportin väleistä, nyt ne on ehdottomasti aina saatava yläkautta menemään. :)

Ollaan tässä pohdittu että leikattaisko Pyrylle lyhyt tukka. Mut ei. Ei me raaskita. Varmaan itkettäis loppu elämä. Eli antaapa kutrien kasvaa.
En mä edes tiedä millä konstilla se ajateltiin tän ikäiseltä leikata. Se ei kyllä oikeasti edes onnistuis. Eli parempi näin :).

Noi kuvat tulee inhottavasti aina kirjoitusten loppuun, kun kännykällä aina päivittelen tätä. Antakaa anteeksi ;).

Onni on olla äiti.

Viikko mennyt hurjan nopeasti. Taas on lauantai.
Ei juuri mitään olla tehty, mutta sitten taas kuitenki ollaa! Että näin! :)

Tiistaina saatiin Pyryltä napsastua nenämahaletku pois. Se yö sen härpäkkeen kanssa oli hirveä! Eihän sitä nyt kukaan pysty nukkumaan levollisesti sellainen härpäke selässä! Onneksi se oli nopeasti ohi.

Ei olla muuten sen jälkeen käytetty Pyryllä ollenkaan lääkkeitä oksenteluun ja on vain muutaman hassun kerran oksentanut. Olikohan siis lääkkeessä syy isoin siihen oksenteluun? Tiiä sitten.

Tiistaina otin tänne Pyryn ikäisen tytön hoitoon. Ajattelin että se on sen aikaa melkoista menoa kun kaksi samanikäistä väsynyttä lasta yrittää yhdessä leikkiä! Mutta: kumpikin heistä nukahti! Toinen sohvalle ja toinen mun syliin! Olin vissiin melko väsyttävää seuraa ;).  Lopussa näkyy kuvakin näistä ystävyksistä. Pyry sai niin paljon Kielo tytöltä pusuja että meinasi ihan ahdistua :P.

Muut päivät ollaanki sit vaan oltu ja kulutettu aikaa ulkoillen ja leikkien.

Tänään saatiin vihdoin meidän sohva toiseen kotiin ja tilalle tuli sitten levitettävä sohva, missä me sit I:n kanssa nukutaan.
Yllättävän hyvin muuten Pyry nukkunut yksin omassa huoneessaan. Ei me vanhemmat herätä ihan jokaiseen ääntelyyn. Ehkä 3-5krt pitää käydä silitteleen Pyry uneen. Välillä otan suosiolla pojan viereen nukkuu, ni ei tarvi kokoajan ravata portaita eestaas.

Tänään Pyry on ollut koko päivän mummilassa hoidossa. Mä oon siivonnut ja käynyt lenkillä.
Yllättävän tylsää tää elämä ilman Pyryä.
Mutta niin kovin tärkeitä nämä hetket oll yksin. Huomaa taas sen ihanan totuuden että on se onni olla äiti. Ei ole oikeasti koskaan ilman kaveria. Niinkin parasta kaveria ku oma lapsi. Oppii arvostamaan sitä pienen ihmisen eloa ja menoa ihan eri tavalla ku hetkeksi heittäytyy "vapaalle"  ja antaa muille vastuun lapsesta.
Todella vapauttavaa, samalla myös todella yksinäistä.

Kohta saan tyypin kotia, joka meneekin sitten yöpuulle.

Hyvää loppu viikonloppua jokaiselle!

PH-mittaus päivä

Aamulla käytiin jorvissa laittamassa Pyrylle nenämahaletku.
Laitto meni melko kivuttomasti, kyllähän pientä harmitti kovasti sen laitto, mut odotin paljon pahempaa! :D

Mukaan saatiin siis nenämahaletku, jota kannetaan selkärepussa huomiseen asti. Pyry on oikein hienosti antanut olla laitteen rauhassa. Saa nähdä mitä yöstä tulee, kun reppu pitäisi antaa silloinkin olla paikoillaan.
Noiden lisäksi meidän pitää kirjata syömiset, nukkumiset ja oksennukset ylös.

Huomenna sitten kapistuksen saa itse irroittaa. Mittari palautetaan takaisin ja tuloksia sitten jäämme odottamaan.

Mukaan Pyry sai sairaalasta pehmolelun. Kuva löytyy alempaa. Ihana kun jotkut on tuollaisia tehnyt ja lahjoittanut Jorviin. :)

Päivän kuittaan erittäin hyvin onnistuneeksi ja tilanteet talletettu tietenki kuvissa. Niistä pääsette tekin nyt nauttimaan.

Hyvää alkanutta viikkoa!

Suolistolääkäri

Tänään oli sitten se kauan odotettu lääkärikäynti.
Mitään tietoa mistään ei vielä saatu.

Mukaan saatiin kuitenkin iso kasa purkkeja, mihin kerätä 3 päivän ajan ulostetta. Tutkitaan niitten avulla mm. Loisia, eli löytyiskö siitä syy ulosteen koostumukseen.

Samalla myös puututtiin Pyryn oksentelutaipumukseen. Maanantaina on Jorviin aika ph-mittausten aloittamiseen. Pyrylle laitetaan nenämahaletku. Sen ois oltava paikallaan 24tuntia. Siihen merkkaillaan sitten päivän mittaan ruokailut ym.

Saapas nähdä miten herra P antaa nenämahaletkun olla rauhassa. Oishan se moinen saavutus antaa sen olla paikoillaan, noin pitkän ajan. Katsotaan miten käy.

Sitten 13.helmikuuta lääkäri soittelee tuloksia. Jos sitä ennen jo jotain joissakin tuloksissa näkyy, niin soittelee aikaisemmin.

Saatiinpa taas Pyryn kehitystä seurata. Ikää löytyy vajaat 1v11kk ja pituutta 79cm. Painoa oli 9560g. Eli 2 senttiä tullut reilussa kuukaudessa ja paino oli melkein sama, noin sata grammaa vähemmän kuin viimeksi. Mutta ei kuulemma mitenkää haitannut kasvukäyrää.

Pyry on tällä hetkellä hyvin flunssainen ja yskäinen. Silmäkin punoittaa. Tulispa pakkasta ni loppuis nää sairastelut tästäkin talosta! 

Nyt on kotonakin vaihdettu nukkumapaikkoja. Äiti ja isä nukkuu ylhäällä olkkarissa, vielä se levitettävä sänky puuttuu. Saapunee ensiviikolla. Pyry nukkuu siis yksin alhaalla huoneessa. Yöt ei ole vielä parantuneet, mutta muutos tapahtui vasta pari päivää sitten, ni ehkä vielä jotain hyvää tästä seuraa. Toivottavasti ainakin :).
 

Pyrylle puhkesi Kokkolasta kotoutumisen jälkeen 10.hammas! Yöt olikin sen 3vkoa kokkolassa sen mukaisia että taas niitä pusketaan. Tulispa jo koko kalusto nopeasti.

Vielä itsestäni sen verran että, pari päivää tämä mamma on voinut mieleltänsä melko tasaisesti! Paremmin kuin aikoihin. Osaan siis hallita ahdistus ja paniikkikohtauksia melko hyvin. Kiitos neuvoista mun erittäin pätevälle lääkärille :).

Uudenvuodentaito

Heti uudenvuoden kunniaksi Pyry päätti näyttää uuden taidon ja rakentaa legoilla tornin.
Tätä ollaan kuukausia harjoiteltu ja nyt hän näytti rakentamisen jalon taidon. Tähän mennessä se purkaminen on ollu kivointa.
Ihana! Hyvä Pyry!

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Tähän vuoteen on mahtunut paljon.

On ollut oman jaksamisen kannalta hyvinkin rankka vuosi. Pyryn sydänleikkaus, lukemattomat unettomat yöt, omat ahdistus- ja paniikkikohtaukset ja siitä johtuva masentuneisuus.

Satoja laihdutuskuureja perä perään, tuloksia syntymättä.
Eli edellinen uudenvuodenlupaus meni totaalisesti puihin.

Tulevan vuoden lupaus voisi olla tällä kertaa se että pyrin olemaan onnellinen pienistä asioista. Ja se että muistan myös ottaa aikaa itselleni, että en pala taas loppuun.

On vuoteen mahtunut paljon hyvääkin! Esimerkiksi ihanan lämmin ja pitkä kesä. Pitkät lomailut kokkolassa.
Voiton vie se että Pyry selvisi sydänleikkauksesta. Ja että hän on niin paljon oppinut uusia asioita, mitä en edes vielä uskonut tapahtuvan.

Tällä kertaa vuosi vaihtuu kokkolassa, läheisten kanssa laulaen ja syöden hyvin.
Rauhallista uudenvuoden aattoa jokaiselle!

Tuntee itsensä hyvinkin rakastetuksi.

Kuva kertonee kaiken. Mutta kerron silti lisää.

Sain tämän lahjakortin ystävältäni. Ystäväni oli saannut tän meidän yhteiseltä ystävältä. Tai tarkemmin sanottuna mun nettiystävältä. En ole koskaan lahjakortinantajaa nähnyt.

Nettiystävä oli kerännyt kolehdin kasaan eräässä facebook ryhmässä, missä meillä kaikilla oli lasketutajat samoihin aikoihin.
Päättäny näin ilahduttaa mua (+siinä samalla Iivaria), hotelliyöllä <3.

Tämä siis siitä hyvästä että olen voinut ajoittain tosi huonosti. Nukkunut huonosti lähes koko vuoden, kärsinyt paniikki ja ahdistuskohtauksista, jännittänyt kesään asti Pyryn sydänleikkausta jne.

Tuli kyllä niin tarpeeseen ja olen niin otettu että en oikein vieläkään usko todeksi tätä. Enkä osaa kiittää tarpeeksi.

Yks ihanimmista lahjoista pitkään aikaan.

Kiitos suurin ja halaus lämpimin jokaiselle asianosaiselle!
Ei parempaan hetkeen ois lahja voinut tulla. Täällä kun makaan peittojen alla, antibiootteja syöden johonki tautiin, mitä ei edes lääkäri osannut kertoa, muuta kuin määrätä verikokeita ja antibiootteja. En nyt sitten tiedä et valuuko nenä sen takia että oon kipeä, vaiko teidän takia jotka yllätyksen järjestitte?

Kiitos. <3