Pyrylläkin ihana serkkupoika kaverina. Vuoden Pyryä nuorempi, mutta tällähetkellä lähes samalla tasolla mennään :). Ihana oli heidän yhteisiä leikkejä seurata.
Uimapatjan päällä pompittiin istualteen. |
ja sai ihana serkkunen pusunki ;) |
Sielläpä se koko lauantai meni pitkälle iltaan. Kotiin ajaessa Pyry nukahti samantien autoon.
Tämä aamu valkeni näin:
Omassa parvekeleikkitilassa leikkien |
Lounaan jälkeen Pyry lähtikin I:n kyydillä mummilaan. Siellä hän on edelleen! Ja I meni sinne itekkin.
Saattanee arvata mitä mä oon tehny suurimman osan päivästä?
Aurinkoa otin tovin, mutta sen ohella oon pessy pyykkiä, pessy ikunoita, imuroinut, pyyhkinyt pölyt, pessy vessat, siivonnut vaatehuoneen ja vaatekaapit!
Eli erittäin rennosti löhöten ;) .
Mut on tää vaan niin parasta ku saa rauhassa touhuta askareitten ääressä.
SUUNMOTORIIKAN HARJOITTAMINEN
Sit vielä aamusella käytiin läpi suunmotoriikan harjoittelut.
(rutiineihin kuuluis myös kuvakorteilla leikkiminen, mut siitä en tajunnut ottaa kuvia. Joku kerta sitten :). )
Nämä siis auttavat Downien, tai ketkä suunmotoriikan kehittämistä tarvitsee, puheentuottoa, ruoan oikeaoppista puremista, kielen pysymistä suun sisällä.
Heillä kun on "veltto" suu, eli suunlihaksisto, nämä stimuloi sitten niitä, että edellä maininut asiat alkaisivat "toimia" tai ainakin "toimisivat" paremmin.
Toivottavasti saitte jonkinlaisen käsityksen tästä :).
Nyt painun suihkuun!
1. Tästä se alkaa! Ensin totutellaan värinään. Aloitetaan siis käsiä hieromalla. |
2. Sitten hierotaan poskia, korvasta suuhun päin. Se tuntuukin jo vähän jännältä! |
3. Sitten siirrytään jo huuliin. Ylä- ja alahuuli, vuorotellen. |
Sitten on tämmöinen kumipurulelu. Sitä pitäisi pureskella takahampailla se 4x per puoli. Auttanee myös siis suunmotoriikkaan. |
Tämä sujuikin mallikkaasti kun näki ittensä puhelimen kautta :). Fiksu minä. |
Toivottavasti saitte jonkinlaisen käsityksen tästä :).
Nyt painun suihkuun!
Pyry on aivan ihana pieni poika <3 vaikutat ihan supermutsilta ja niin luodulta "tohon" hommaan :)! Kiva kun pidät blogia ja kerrot erityis lapsen (en oikeen tykkää tosta sanana, mutta en keksiny korvaavaa sanaa) arjesta. Suurin osahan on ihan samoja, jopa enemmän kun ajattelin :)
VastaaPoistakatoin just muutama viikko takaperin sellasta tanskalaista dokkaria, missä kuvataan martina-tyttöä (hänellä jonkinnäkönen kehitysvamma) ja se oli niin positiivinen ja jotenkin herättävä dokkari. Sitä martinaa oltiin kuvattu jo monta vuosikymmentä ja oli ihanaa kun siinä näytettiin jotain vanhoja klippeja. Ihan tavallinen nainen se oli vammasta huolimatta. Kävi töissä, oli ystäviä, kävi nuorena kesäleireillä ja harrasti mm. Kuoroa.
en tiiä ootko nähny tota, mutta mä tykkäsin ite kovasti siitä dokkarista ainakin.
nyt jatkan sun postausten lukemista, vasta pääsin alkuun ;)
Voi kiitoksia kauniista sanoista! :) ei tuo erityislapsi musta ole yhtään huono sana, erityislapsi = erityistarpeet :)
VastaaPoistaMulla vielä nauhalla odottaa Martina dokkari katsojaansa, kovin moni on sitä kehunut. Jospa tänään sen katsoisin :)
Mä oon paljon lueskellut sunkin blogia. En oo vissiin vielä lukijaksi ilmoittautunut, mut sen voisin tehdä. Kirjoitat nimittäin erittäin hyvin!