maanantai 7. tammikuuta 2013

kovasikajuttu


Vaikka ollaanki Iivarin kans tämä nähty, ni silti aiotaan ottaa lepoasento sohvalle ja katsoa tämä tänään uudestaan! Yle1 klo 21.30! On niin koskettava, mutta samalla hauska dokumentti!



Tässä hiukan tyylinäytettä meidän pottailusta! Kovin kiinnostunut ilme Pyryllä :D
Kuvan jälkeen huomattiinki että tais ne pissat keretä tulla jo bodylle, äiti oli siis pikkasen liian hidas!




Voi noita Pyryn silmiä! <3 <3 Niitä jaksaa tuijotella päivästä toiseen. Kyllästymättä ikinä. Jonkilainen kateuden pistos aina tuntuu rinnassa kun katsoo tämän talon "poikien" silmäripsiä. Miks noille miespuolisille otuksille on annettu tollaset himo pitkät ripset, jotka vielä taipuu? EPISTÄ.
Eikös muuten Pyry istukkin jo hienosti? Pysyy tässä ihan itekseen jo monia monia sekunteja! Ei kuitenkaan itse asentoon vielä pääse mutta eipä tuolla kiire vielä ole. =)

Tänään neuvolasta soitettiin. Täti kertoi että RAUTAarvot on Pyryllä todella loistavat! JEEE! Eli ei ole haitannut menoa ollenkaan se että annosta oltiin annettu määrätystä annoksesta vain se 1/3 reilut puolivuotta :) .
Pyryn flunssa on pikkaisen paranemaan päin. Tänään ei ole ollut enää niin tukkoinen kuin eilen. Oksentelua on vaan tosi paljon. Veikkaanpa ventolinea osasyyksi koska laittaa sen liman kulkemaan.
Illalla meinasi ainaki Iivarilta loppua huumorintaju kun oli viemässä poikaa nukkumaan. Hiukset (I:n), selkä, matto, lattiat, meidän sänky, Pyryn sänky, kaikki oli oksennuksen tahrimia. Oli laittamassa jo huutokaupattavaks poikaa :D Mää vaan nauroin.
Yks huono juttu tuossa oksentelussa kun on menossa noi antibiootit, ni eilenki ku sai sen ilta-annoksen ni meni ehkä puol minuuttia ja alkoi se oksentelu. Ei tainnut lääkkeet mennä perille asti? :/ Ja ei kai niitä ominpäin voi alkaa uutta annosta antamaan..
Pyry nukkui ihan hyvin. Yks juttu, Pyry on ruvennut itkemään öisin sellasta "eieieiei" -itkua useaan otteeseen, rauhoittuu heti kun vähän hieron masusta. Näitä tuli viime yönäki yhen tunnin aikana varmaan 5 kertaa. Mahtaako unet olla rajuja? Mikä saa pienen pojan tällalailla unissaan itkemään sellaista hätähuutoa?

Nyt on 7pv nutrausta itellä takana. Olo on kevyt, mutta ei tekisi yhtään mieli enää syödä noita litkuja :P
vielä ois 8päivän verran niitä jäljellä. Sitten hakemaan uusia makuja ja ottamaan yhden litkun sijasta joku kevyt salaattiannos. Siitä sitten pikkuhiljaa nostaa normiannosten määrää joka päivä. Vähän odotan sitä normiruoan syömistä. Nam Nam. Mut on tää toisaalta tosi helppoa kun ei tarvi tehä ruokaa muutakuin Pyrylle. :)
Eilen itellä alkoi tulee tuo kurkku kipeeksi. Oli aluksi vain toiselta puolelta. Yön aikana koko kurkku kipeytyi ja korvatkin siinä samalla. Yhtä pyörimistä oli mun osalta viime yö, kun niin kovin sykki korvissa. Toivottavasti menee pian ohi.



3 kommenttia:

  1. Laitoin teille tunnustuksen mun blogiin :)

    VastaaPoista
  2. Ihan käsittämättömän sulonen pikkuihminen. Ja niin kauniit silmät. Mua naurattaa kun ihan samasta asiasta bloggasin juuri itse, niistä silmistä, ja sitten tulin tänne lukemaan :D Mutta mun mielestä monilla downeilla on jotain äärimmäisen kaunista juuri silmissä. Meilläkin on pitkäripsinen pikkujätkä.

    Siihen sydänleikkaukseen en osaa muuta sanoa kun meillä oli katetrointi joka on siis pienempi toimenpide. En tiedä mikä juttu teillä on edessä. Mutta siellä ei oikeastaan edes saa olla paikalla vaan on toivottavaa että vanhemmat lähtee pois ja mulle lääkäri sitten soitti kun lapsi oli viety heräämöön, että voi alkaa tulla sairaalan suunnille pikkuhiljaa. Voi olla vaikeaa mennä shoppailemaan mutta kannattaa yrittää keksiä jotain mikä vie ajatuksia pois, koska siinä menee tunteja, ja odottavan aika on pitkä jos ei keksi jotain. Mä otin apteekista saatavan rohdos-rauhottavankin kun lähdin sairaalalta, kun tuntui että kädet vaan tärisee. On se iso asia vanhemmalle, mutta hyvä puoli on se, että ne on niin rutinoituneita siihen tekemiseen että hyvin harvoin mitään menee pieleen. Kyseessä on ihan kansainvälisestikin huippu luokan kirurgit ja osaaminen, jos lastenklinikalle meette. Se ainakin mun oloa helpotti. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  3. Niin suloinen poitsu :) Alan seuraamaan elämäänne jatkossakin :)

    VastaaPoista

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)