tiistai 31. joulukuuta 2013

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Tähän vuoteen on mahtunut paljon.

On ollut oman jaksamisen kannalta hyvinkin rankka vuosi. Pyryn sydänleikkaus, lukemattomat unettomat yöt, omat ahdistus- ja paniikkikohtaukset ja siitä johtuva masentuneisuus.

Satoja laihdutuskuureja perä perään, tuloksia syntymättä.
Eli edellinen uudenvuodenlupaus meni totaalisesti puihin.

Tulevan vuoden lupaus voisi olla tällä kertaa se että pyrin olemaan onnellinen pienistä asioista. Ja se että muistan myös ottaa aikaa itselleni, että en pala taas loppuun.

On vuoteen mahtunut paljon hyvääkin! Esimerkiksi ihanan lämmin ja pitkä kesä. Pitkät lomailut kokkolassa.
Voiton vie se että Pyry selvisi sydänleikkauksesta. Ja että hän on niin paljon oppinut uusia asioita, mitä en edes vielä uskonut tapahtuvan.

Tällä kertaa vuosi vaihtuu kokkolassa, läheisten kanssa laulaen ja syöden hyvin.
Rauhallista uudenvuoden aattoa jokaiselle!

perjantai 27. joulukuuta 2013

Tuntee itsensä hyvinkin rakastetuksi.

Kuva kertonee kaiken. Mutta kerron silti lisää.

Sain tämän lahjakortin ystävältäni. Ystäväni oli saannut tän meidän yhteiseltä ystävältä. Tai tarkemmin sanottuna mun nettiystävältä. En ole koskaan lahjakortinantajaa nähnyt.

Nettiystävä oli kerännyt kolehdin kasaan eräässä facebook ryhmässä, missä meillä kaikilla oli lasketutajat samoihin aikoihin.
Päättäny näin ilahduttaa mua (+siinä samalla Iivaria), hotelliyöllä <3.

Tämä siis siitä hyvästä että olen voinut ajoittain tosi huonosti. Nukkunut huonosti lähes koko vuoden, kärsinyt paniikki ja ahdistuskohtauksista, jännittänyt kesään asti Pyryn sydänleikkausta jne.

Tuli kyllä niin tarpeeseen ja olen niin otettu että en oikein vieläkään usko todeksi tätä. Enkä osaa kiittää tarpeeksi.

Yks ihanimmista lahjoista pitkään aikaan.

Kiitos suurin ja halaus lämpimin jokaiselle asianosaiselle!
Ei parempaan hetkeen ois lahja voinut tulla. Täällä kun makaan peittojen alla, antibiootteja syöden johonki tautiin, mitä ei edes lääkäri osannut kertoa, muuta kuin määrätä verikokeita ja antibiootteja. En nyt sitten tiedä et valuuko nenä sen takia että oon kipeä, vaiko teidän takia jotka yllätyksen järjestitte?

Kiitos. <3

maanantai 23. joulukuuta 2013

Rauhallista joulua kaikille!

Matka pohjanmaalle meni torstaina mukavasti.
Lumisade yllätti puolessa välissä matkaa, ja oli vähän inhottava keli ajella. Mut turvallisesti perillä!
Koko lomailun ajan on ollu plussaa ja vesisadetta, mutta tänään on satanut ihanasti vain lunta ja maa on valkoinen. Toivottavasti huomenna sama jatkuu ;).
Yöt on Pyryn kanssa mennyt oikein mukavasti. Paremmin kuin omassa kodissa. Vaikka kalustoa suuhun pukkaakin! Ikenet turvonneena päivät menee vähän kitisten. Hain eilen apteekista kivun helpotukseen kasan lääkkeitä, eri muodoissa. Niistä ollut hyvä apu!
Ollaan paljon vierailtu heti näin alkuun. Pikkuveljen vauvaakin käyty katsomassa,  niin ihana pieni ihmisenalku <3
Nyt on aika rauhoittua joulunpyhiin ja nauttia äidin pöydänantimista.
Melkoista luksuslomailua.
Nauttikaa , ottakaa rennosti, iloitkaa läheisten läsnäolosta, nukkukaa ja syökää hyvin.
Oikein ihanaa joulunaikaa kaikille <3

torstai 19. joulukuuta 2013

Vihdoin

Vihdoin on se kauan odotettu joulunaika. Saa nauttia perheen kanssa lomailusta mun kotona, läheisten seurassa <3
Voiko parempaa fiilistä olla? Ei.
Ei vaikka yöt on taas, viikon tauon jälkeen, ollut kaoottisia. Alkoi taas yks hampaan tekeminen. Se kestää sitten taas totutun mukaan 2kk;tta.
Viikkoon on mahtunut paljon. Ulkoilua, pikkujouluja, siskojen vierailua, ystävien kyläilyä, siivoilua jne.
Kaikesta ollaan selvitty, vaikka välillä on meinannut pinnaa kiristää, unettomien öiden takia.
Välillä voin vain ihmetellä omaa jaksamista. Huomannut olen jo et on tää meidän perhe melkoisen sissiä porukkaa :). Ylä ja alamäkineen.
Harvakseltaan tänne kirjoittelen, mut on se aika vaan aika kortilla.
Aion kyllä kiireistä ja lomailusta huolimatta kertoa teille kuulumisia kuitenki joulun ajaltakin.
Hyvää joulun alus aikaa kaikille <3
Muistakaa rentoutua.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Ihana päivä!

Käytiin tänään kyläilemässä ystävien luona Keravalla. Pitkästä pitkästä aikaa! Siellä oli aivan pieni vauvakin <3. On ne vaan niin ihania!
Oli ihana ku tehtiin tuplatreffit ja tavattiin samalla perhettä, mistä myös löytyy  tällainen erityislapsi! Downiainen.
Oli sellainen olo kun ois aina tämän perheen tuntenut. Oonhan niiden perheen elämää seurannut facebookista ja blogista: 47palasta!
Yhtä hellyyttävä tapaus tämä Laila tyttö oli kuin mitä olin ajatellutkin.
Pakkohan se oli se hetki ikuistaa,  vaikka ei kuvaaminen ollut mitenkää helppoa. Pyry kun meinasi lähteä karkuun kokoajan. :)
Niin kiitollinen olen tästä päivästä. <3

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Viikonlopun puuhat.

Ollaan nautittu pitkästä viikonlopusta pääosin ulkoillen ja löhöillen.
Myös yhdet pikkujoulut käytiin eilen juhlimassa ystävillä.
Siellä oli muitakin lapsia. Pyry tykkäsi kovasti ja pääsikin pusuttelemaan vähän jokaista lasta, varsinkin yhtä muutaman vuoden vanhempaa poikaa ;).
Minä jäin sitte vielä hetkeksi sinne illanviettoon, kun I ja Pyry lähti nukkuu.
Olipas niin rentouttavaa.
Nyt jaksaa taas :).
Ihanaa kun on tullu vähä lunta myös tänne etelään. Siitä ollaan yritetty ottas ilo irti pulkkaillen.
Nyt on päiväuniaika. Sen jälkeen suuntaamme hongkongiin. Hakemaan uutta pyykinkuivaustelinettä ku sain tuon aiemman rikki!
Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää tämä viikko.
Enää reilu viikko ni pääsee kotiin kokkolaan! Ihanata! <3

perjantai 6. joulukuuta 2013

Hop lop

Käytiin näin itsenäisyyspäivän kunniaksi hoplopissa.
Pyry pääsi siis sinne ensimmäistä kertaa.
Pyry viihtyi oikeastaan ainoastaan pallomerestä.
Kaikki muut oli niin pelottavaa että rutisti vuorotellen äitiä tai isää kaulasta, niin tiukasti että siitä ei häntä helpolla irrotettu.

Luulenpa kovastikin että Pyryllä on aistialiherkkyyttä kropassaan. Kun kaikki avoimet paikat, tuolit tai syöttötuolit saa paniikin pojalle päälle.
Sen takia varmaan yötkin ovat mahdottomia omassa sängyssä. Pitää päästä aina kainaloon nukkumaan.

Ihana reissu oli. Pitää mennä useamminkin niin Pyry saa tuntumaa tällaisiin paikkoihin.

Tehtiinkin nyt sit sellainen ratkaisu että minä nukun yöt olohuoneen lattialla patjalla ja I nukkuu sängyssämme Pyryn kanssa. Itse kun en nukutuks saa sillee et poika on kainalossa.

Katsotaan mitä tästä tulee. Toivottavasti saamme kaikki nukuttua hyvin.

torstai 5. joulukuuta 2013

Rauhallista itsenäisyyspäivää!

Ihana pidennetty viikonloppu alkoi vihdoin ja viimein.

Aamulla Pyry sai nähdä puistoilun ohessa kaimansa; lumipyrytyksen.
Kovin oli ihmeissään, kieli pitkällä otti hiutaleet suuhunsa. :)

Pyryltä otettu tänään myös verikokeita ja oli taas niin mallikelpoisena koko oton ajan :). Kokeita otettiin sen taannoisen 2kk kestäneen ripulin takia, joka on onneksi ainakin näillä näkymin voitettu!

Koti siivottuna ja mahat pullollaan ravintolaruokaa on ihana lähteä koko perheen voimin iltalenkille ja siitä sitten lämpimään saunaan!
 
Oikein ihanaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivää kaikille!

Ps. Pyry on saanut uuden hammasharjan! Siis sellaisen sähköisen! Kuinka innoissaan voi pieni lapsi vempeleestä olla? Hyvin hyvin innoissaan! Hampaidenpesuaika kolminkertaistui.
(Puheterapeutti siis kehoitti hankkimaan. Auttaa suun hypotonisuutta estämään, mitä ei Pyryllä hirveästi kyllä ole, mutta estää sitä myös syntymästä).

tiistai 3. joulukuuta 2013

Kiipeily

Jotain iloa seuraa aina unettomien öiden jälkeen.

Pyry kiipesi tänään sohvalle. Ensimmäinen kiipeäminen ikinä! Tietenkin merkkasi sohvan, pissaamalla siihen.
Tämä tapahtui parissa sekunnissa, kun hain uuden vaipan vessasta.

Minä siinä sitten jynsssäsin sohvaa pissasta ja katsoin taakseni; Pyry oli noussut keskellä Olkkarin lattiaa seisomaan. Ilman mitään tukea :).
Siinä hän seisoi ja huusi innoissaan.

Ihania uusia taitoja!

Näitäkö hän öisin harjoittelee ja pitää meidät hereillä?
En ehkä kuitenkaa siihen usko.
Soitinpas siis taas neuvolaan. Takasin soittoa odotellessa. Nyt on siis päästävä jo sinne unikouluun.

Puoli kahden jälkeen on taas yöllä herätty ja sen jälkeen ei olla montaa sekuntia nukuttu.

perjantai 29. marraskuuta 2013

Pyryn sydänlääkäri

Kaikki oli edelleen oikein loistavasti sydänultrassa.
Pyry näytti kyllä niin luonteensa hoitajalle. ;)

Lääkäri kirjoitti samalla Pyrylle "refluksiin"  gavisconin rinnalle Losecia.
Jos tällä lääkemäärällä ei pulauttelu pysy kurissa niin ei sitten millään!

Paino ja pituus otettiin myös: 9600g ja 77cm!pieni mies!

Muuten päivä vietetty sisällä leikkien ja ulkona kiviä syöden.

Huomenna on äidin ja isän lepopäivä. Lähetään ystävien luo pikkujouluihin :).
Siskon tyttö tulee lapsenlikaksi. Ihanata!

Lopuksi piristys kuva meidän "Archiesta"  ;)

torstai 21. marraskuuta 2013

pitkästä aikaa kuulumisia.

Ollaan pidetty tässä palaveria lääkärin kanssa lähes joka toinen päivä, Pyryn masuvaivoista. Nyt on viety miljoonia eri näytteitä labraan ja odotellaan viikko vastauksia. Jos ei niissä mitään näy niin sitten vissiin jonkun sortin seurantajakso jonnekkin sairaalaan.
Nyt kylläkin on kakka ollut kiinteämpää, johtunee banaaneista, mitä ollaan "urakalla" syötetty. Väristä vain huomaa sen että jotain kipuja siellä masussa kylläkin on!
Ollaan alettu hieman yhdistämään näitä meidän öitä ja Pyryn lisääntynyttä pulauttelua myöskin tähän samaan vaivaan. Ennen Gaviscon auttoi hyvin, ettei pulautuksia päässyt tulemaan, mutta nykyään, vaikka lääke menee edelleen, on pulauttelu taas alkanut.
Nuo yötkin on niin hirveitä! Poika lähentelee jo kahden vuoden ikää ja vieläkään yöunet ei oo kokonaisia.
Viime yö onneksi meni hyvin. Mutta sitä edelliset kuukausien unet on ollut ihan kamalia. Tuntiin mahtuu jopa viisi herätystä -.-. Eihän tuo nyt vaan ole normaalia.

Pyryn uusi maja. Ikeasta 15e :)
Meitä pyydettiin alkaa punnitsee Pyryä useammin. Voi seurata näin painonnousua, koska tuota pulauttelua on nyt ollut.
1v7kk neuvolassa oli painoa 9250g. Nyt eli 1v9kk painoa on 9500g. eli 250g tullut 2kk:ssa! Se on vissiin ihan hyvä? Pääasia että tulee, eikä tipu alemmaksi.



Eiliset päiväunet kun jäi välistä ni kaveri oli tässä
asennossa lähes kokoajan siihen asti kunnes nukahti isin syliin
















Itestäni vielä sitten kertoilen.

Tuo mun laihdutusprojekti on hieman heitetty sivuun. Sain sen jonkun 7kg pois. Pois on pysynytkin. En enää siis tällä hetkellä laihduta, mutta tarkkailen syömisiä. Jokaista suuhun mentävää palaa mietin, oonko sen ansainnut ja kannattaako sitä syödä.
Päätin tehdä tämmöisen ratkaisun, ihan oman psyykkisenvoinnin vuoksi.
En ole mitenkään ollut maailman iloisimmalla tuulella tässä hetkeen. Sen takia myös kirjoitukset jäänyt vähemmälle.
Tässä on nyt vähän vaikka ja mitä, ja ne asiat pitää saada itsensä kanssa ensin kuntoon, ennen kun rääkkään itseäni laihdutuksella.
Painoa en siis tarkkaile, syömisiä kyllä. Herkuttelen jos haluan, mutta vain vähän kerralla. Kyllähän tälläkin taktiikalla ylipainoinen ihminen saattaa laihtua ihan huomaamatta. :)

Pääasia lienee se että mun mieli voi hyvin. Jos mun mieli voi hyvin, voi mun koko perhe hyvin. :)

Kohta lähdenkin hierottavaks. On niin jumissa vasenpuoli selästä ja niskasta että meinaa pää räjähtää. Välillä  vasemmassa silmissä sumenee kun teen jonkun väärän liikkeen.





kokeiltiin tonttupukua :D Pysy tuon yhden sekunnin
paikallaan ku ajattelin että joulukuvat otettais.
Tämän kuvan jälkeen, kuvista ei saakkaan mitään
selvää.










torstai 14. marraskuuta 2013

Pyry oppii

Pyry oppi viikko sitten taputtamaan!
Pyydettäessä aina siis taputtaa riemuissaan!

Tänään sitten näytti taitonsa miten lähetetään lentopusuja! <3
Pyysin myös tänään matkimaan lammasta ja sanoi: määääääää!
Toisti myös sanan "auto"  perässäni.

Hän on niin taitava!

Taannoin kerroin Pyryn "ripulista". Joka oli jatkunut kuukauden.
Otettiin paljon kokeita, missä kaikki oli hyvin.
Määrättiin lääke ripuliin, joka sitten tehosi, sen aikaa kun kuuri kesti.
Kohta on taas 2 viikkoa maha ollut ihan vedellä.
Konsultoin tänään sit asiasta neuvolalääkäriä, joka sanoi konsultoivansa lastenlääkäriä, koska tämä ei ole enää normaalia, missään nimessä.
Laktoositonta elämääkin jo kokeiltiin, tuloksetta.
Huolenmäärä taas kasvoi potenssiin satamiljoona.
Voisko elämä olla joskus tasaisen tylsää ja puuduttavaa? Aina saa jostain olla huolissaan.

Yöt on mitä on. Eli ihan suoraan sanottuna paskoja.
Yöunille kun poika menee, nukkuu maksimissaan 2h heräämättä. Ja siitä se sitten taas lähtee. Viime yönä ei tainnu montaa minuuttia untaa tulla yhteensä.
Hyörii, pyörii, itkee ja vääntää mahaa. :(
Voi minun pientä. Kumpa ei mitään vakavaa ois!

Tästä on hyvä jatkaa iltapuuhiin.

Vaikka elämä välillä koettelee ja omat tunteet heittää vuoristorataa, siitä huolimatta rakastan tuota tyyppiä.

torstai 7. marraskuuta 2013

Seisoen!

Tänään Pyry näytti taitonsa ja seisoi ilman tukea n. 5 sekuntia! Hieno pieni ukko!
Sen kunniaksi äiti heltyi kaupassa , lelun perään huutavalle lapselle. Tein siis ensimmäisen virheen äitinä ; ostin tuotteen koska Lapsi huusi pääpunaisena.

Viime yönä valvottiin. Lukuunottamatta pari puolen tunnin pätkää.
Uutta kalustoa pukkaa alaikeneen. Poskihammas!

Pyry on aivan naatti. Kello käy 21 ja jätkä pyörii ympyrää olohuoneen matolla. 2h nukuttamisyritysten jälkeen luovutin. Antaa pojan valvoa.
Yleensä uni siis tulee jo puol8.

Lopuks kuva,  tulevan isänpäivän kunniaksi!

maanantai 4. marraskuuta 2013

"Anna"

Pyry osaa pyytää asioita, sanomalla "anna".  Muutama päivä sitten tämä tuli ilmi, maitoa pyydettäessä. Ihana!

Pyryn yöunet on taas varastettu. En tiedä kuka on ne vienyt.

Ulkona sataa ja vähän masentaa.

Jotain positiivista ; minä oon kuusi kiloa kevyempi ja seitsemän senttiä ohuempi vatsan paksuimmasta kohtaa. Tästä on projektia hyvä jatkaa.

Oon kyllä ottanut jo muutaman salaattiaterian takasin päiviin. Herkuttelinki hieman lauantaina. Olin mielestäni sen ansainnut.

Huomenna on Pyryn fysio- ja puheterapeutin käynnit. Minä en itse niihin pääse. Syystä että mun jalat kuvataan ja on lääkäriaika. Selviää siis että tehdäänkö mulle oikeaan jalkaan sääriluun oikaisu leikkaus. Hui. Jännittää. Polvi on siis erittäin huonossa kunnossa ja syytä siihen etsitään. Jospa pääsisin näistä jatkuvista kivuista.

Tuossa tuo söpöliini nyt istuu potalla ja odottaa että äiti pelastaa hänet päiväunille!

maanantai 28. lokakuuta 2013

nutrausta ja uusia taitoja

Nyt on takana 8.päivä nutrausta. Päivät on menny ylä- ja alamäkiä. Huomaa että tähän mennessä olen elänyt syödäkseni. En siis ole syönyt elääkseni. Väärä taito.
Aina alakulon iskiessä ja omasta ajasta nauttiessa olen syönyt herkkuja tai mitä nyt ikinä käsiin on osunut.
Nyt kun sitä ei oo mahdollisuus tehdä niin välillä on jopa itku päässyt! Huutanut täällä pää punaisena että ei tässä elämässä oo mitään järkeä!  Mutta onhan tässä paljonkin..
Ajatusmaailma työstää uusia näkökulmia ruoan suhteen ja ne aion toteuttaa. Enää en palaa edesmenneisiin ruokailutottumuksiin. Enää en herkuttele joka päivä. Enää en napostele joka välissä. Enää en lappaa ruokaa suurimmalle lautaselle mitä talosta löytyy.

Menetetyt kilot ja sentit aion katsoa ensi maanantaina! Ennen kun menen sitten tiistaina parturiin! Tuo Parturi homma on vähän niinkuin palkinto mulle, siitä että olen silloin jo 2vk nutrannut yhtäkyytiä! :) Se on erittäin hyvä motivaattorikin. Perun sen jos ei hommat luista sinne asti :D.

Lenkkeillyt olen joka päivä ja se on ihan parasta hommaa! Tänäänki tuonne myrskysäähän oli pakko lähteä. Yhtään ei huvittanut, mutta kun avasi oven ni johan pisti heti huvittamaan! :) Se on samalla sielun hoitoa!


Nyt vaihdetaan puheenaihetta mun pieneen helmeen. Pyryyn.

Tässä ekana pari kuvaa. Hienosta hienosta taidosta joka sujuu päivä päivältä paremmin ja jopa lusikkakin pysyy välillä käsissä!





















Tänään on myös ollu SE päivä kun on saannut tosissaan seurata perässä mitä Pyry tekee!
Hän on oppinut nousemaan jo seiniäkin vasten! Meinasi tiputtaa päällensä eteisen peilin! Kurkottelee uunin nappuloita!! Mutta pääasia että hän kehittyy!
Osaa seisoa oikeasti myös jo ilman tukea, ottaa nimittäin välillä laturin johdosta kiinni ja siinä seistä möllöttää, eikä edes itse tajua sitä että seisoo aivan ilman tukea :). Sivuaskeleitakin harjoittelee kovasti.



Vieläpä kuule sellainen juttu! Mä meen soveltuvuuskokeisiin kuukauden päästä. Lähihoitajalinjalle.
Aikomuksena oli aloittaa iltapuolella opiskelu, mutta sitten kun aloin pohtimaan ni paljon parempihan se ois päivällä olla ja hommata Pyrylle hoitopaikka! Eka ajattelin sen takia iltapuolta että Pyry menisi tarhaan vasta syksyllä ja sitten vaihtaisin koulun päiväpainotteiseen. Mutta kun siellähän alkaa melkeen heti työssäoppimista ja ne on yleensä kuitenkin päivisin ni pakkohan mun on jokatapauksessa otettava se päiväkotipaikka!
Jotenkin niin hurjaa etten halua edes ajatella.
Kolmen kuukauden päästä kaikki voi olla ihan toisin.
Silloin sitä äksöniä vasta riittääkin päiviin.
Kamalaa ja kamalan ihanaa.


perjantai 25. lokakuuta 2013

Talvikenkien pakkohehkutus




Talvikengät ; Vincent tobias, lampaanvillavuorella.  Ovh 104e. Löytyi täysin käyttämättömänä Huutonetistä 25e! Mikä löytö! Toivottavasti ei Pyryn varpaita palele talven paukkupakkasilla :)




Laihdutuksesta; 5. päivä menossa. Kroppa ketoosissa. Näläntunne kadonnut. Järkyttävä väsymys kadonnut. Vaatteet ei enään niin pahasti purista. Puntari on vielä tauolla, eli sitä katsotaan vasta nutrauksen toisen viikon aikana! Eli en pääse vielä kertomaan pudotettuja miinuskiloja. Suurin osahan pudotetuista on vasta nesteitä.

Tiesittekö muuten että yhtä lisäkiloa kohden ihminen tarvitsee 7000kcal? Eli, jos mulla on 20 liikakiloa niin olen syönyt itselleni hurjalla 140 000 kcal nuo liikakilot?!  Nyt sitten urakalla niitä polttamaan! 

Tänään alkaa pitkästä aikaa taas viikonloppu! Mielessä on käynyt vierailu siskon luokse Nummelaan. Sinne yksin yötä. Se tekis hyvää. Katsotaan mitä ilta tuo tullessaan! ;)  

Mutta ainakin ehdottomasti meinaan pitkän lenkin tehdä!

Ihanaa viikonloppua kaikille! 

perjantai 18. lokakuuta 2013

tutista vieroittaminen






Paljon on jälleen viikkoon mahtunut tapahtumaa. Ei mitään ihmeellistä mutta sitäkin ihanampaa! 
Esim. mun sisko kävi eilen kylässä , hänen kahden pojan kanssa. Toinen näistä pojista on Pyryä aikalailla vuoden nuorempi. Oli ihana katsoa ku toiset konttaili peräkanaa paikasta toiseen. Ihan samalailla liikkuivat. Aika samankokoisiakin vielä ovat :') . Samantapaisesti ääntelivät ja samalla tyylillä ihmetteli asioita! 


Tänään sitten vuorostaan oli kylässä Pyryn "tyttöystävä". Jos laskettua aikaa katsoo, ni he ois täysin samanikäisiä. Kielo antoi Pyrylle heti mojovan pusun! He vasta touhottivatkin yhdessä. Koski toisen neniä ja vähän tönikin toisia. :)
Se oli heiltä vaan nopea kyläily, niin me vuorostaan mentiin vielä Pyryn kanssa illaks heille. 



Se on maailman parhainta katsottavaa kun pikkuset leikkivät keskenään ja tajuavat sen että he on suunnilleen samanikäisiä. 

Pyry on taas huimasti mennyt kehityksessä eteenpäin. 
Ottaa sivuaskelia sillon kun seisoo jotain tukea vasten.
Syö suurimman osan ruoista itse, tosin sormin, mutta kuitenkin. 
Ymmärtää kun huudan keittiöstä hänet syömään. :) Ihana pieni suuri poika!



Tässäpä vähän letin ihailua väliin. 
Onkos ihmekkään jos vastaantulijat luulevat häntä tytöksi ;)


Viime viikolla kun käytiin lääkärissä Pyryn pitkittyneen ripulin takia ja testit oli hyviä, eli suljettiin pois maksa ja sappisairaudet. Keliakia tulos tulee ensi maanantaina. Lääkäri soitteli noita tuloksia vaikka jo ne tiesinkin kun päivystyksestä ne kysyin. Epäili että ripuli on viruksen aiheuttamaa ja se saattaa kestää jopa kolmekin viikkoa. Vielä on siis ripuli, mutta ei enää niin paha, eli ei tule kuin ehkä 3 krt päivässä. Inhottavaa se silti on kun vatsaan Pyryllä se tietenkin edelleenkin sattuu :(. Menispä pian ohi.
Se viime vlp meni muutenkin Pyryllä kuumeessa ja silmät ovat edelleen hieman rähmimät, johtunee varmasti flunssasta. Kuume kesti 2pv ja sen jälkeen tuli näppyä joka puolelle kehoa. Vissiin siinä samalla tuli sitten sairastettua vauvarokko.
Onneksi suunta on kokoajan parempaan.


Pyryhän on ollut aina tosi huono nukkuja. Viime aikoina sitten unet jäivät oikeastaan täysin pois. Yöllä heräsimme suurinpiirtein 5x tunnissa antamaan itkuiselle lapselle takaisin tuttia suuhun. Heräämisiä kertyi siis muutamia kymmeniä.
Emme jääneet siis odottelee ihmeitä ja jätimme maailman huonoiten nukutun yön jälkeen tutin pois.

Nyt on tutit ollut jo 3 täyttä päivää pois käytöstä. Voin kertoa etten ikinä anna enää lapselle tuttia, jos niitä meille vielä suodaan. Pyryllähän se oli vähän niinkuin "pakko" että suu sai oikeanlaista motoriikkaharjoitusta ettei kieli työntyisi ulos jatkuvasti suusta.

Ensimmäiset 2 päivää oli vaan kitinää. Yöt on mennyt ihan loistokkaasti. Tuntuu ettei Pyry edes kaipaa enää tuttia. Nukahtaa ihan yhtä hyvin iltaisin sänkyyn. Nukkuu yöt vain kerran tai kaks heräillen, ja silloinkaan ei kaipaa muuta kuin peiton päälle. Nuolasinko nyt ennen kuin tipahtaa? Juhlinko nyt liian aikaisin?
Aivan sama vaikka juhlisinki liian aikaisin, mutta tässä talossa tuoksuu levännyt olo. :) Sen näkee ja kuulee.



Ootteko jotkut muut kokeillut alla olevia pesupähkinöitä? Mä oon täysin hurahtanut noihin! Tekee pyykistä niin mahtavan pehmeitä ja ihanan raikkaita, ilman mitään keinotekosia hajusteaineita! AILAIKIT! Suosittelen tätä kyllä ehdottomasti joka ikiselle! Luontokin kiittää ;)




Oon muutenkin nykyään yrittänyt kiinnittää huomiota ostamiini tuotteisiin. Esim. Ruokaan. Yritämme ostaa vain luomua. Karttaa tietysti myös lisäaineita, varsinkin Pyryn kohdalla.
Pyryn erityisyys tekee musta luonnonmukaisemman :D EKOilia, ainakin pieniltä osin ;)
Se kun downeilla on suurempi riski saada muutenkin kaiken maailman sairaudet on hyvä yrittää ainakin joillakin osin niitä estää, mikäs sen parempi kun lisäaineiden ja luomujen kyttäys.
Pakurikääpäkin on tullut tähän perheeseen, jäädäkseen.











Taas tää mun kirjoitus on sellainen sekameteli soppa. Pitäisi siis ehdottomasti kirjoittaa useammin niin ei tarvisi kerralla yrittää muistaa niin paljon asioita. :)

Kääriydyn peittoihin katselemaan vähän tvtä ja sitten nukkumaan. Ihana oma-aika. Pyry nukkuu ja I on varpajaisissa.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Äitinä erityislapselle

Tänään tuli käytyä moikkaamassa vanhoja ystäviä ja tietty niiden joukossa tutustuin uusiin tyyppeihin.
Kiitos teille kaikille illasta! Ootte mahtavia!

Tietenkin koko illan pyöri mielessä oma rakas lapseni. Kipeänä kun on niin yleensäkin lähteminen kotoa oli vaikeata.
Onneksi tuo yyper tärkeä toinen puoliskoni laittoi mut liikkeelle. Harvoin kuitenkin missään käyn, varsinkaan ilman Pyryä..

Varsinkin uusien tuttavuuksien kanssa tuli puheeksi erityislapsen äitiys. Ja siitä olisi riittänyt keskusteltavaa moneksi päiväksi.
Päällimmäisenä kuitenkin jäi mieleen se, mitä kerroin tuntevani koko asiaa kohtaan.
Olen onnellinen siitä mitä mulle on annettu. Kaikki eivät välttämättä tätä onnea tule kokemaan että saa oman lapsen maailmaan.
Vaikka välillä on erittäin rankkaa, niin aina pitää muistaa se että,  se mitä on annettu, se kannetaan rakkaudella loppuun asti.

Se että sain näinkin rakkaan ja erityisen tyypin elämääni, ei ole itsestään selvyys ikinä. Luulen että Pyry tulee opettamaan mulle erittäin paljon elämästä. Sen ylä ja alamäistä. Tuun saamaan takaisin hirveästi aitoa rakkautta, kaikkine huolineen.

Mulla on kuolemanpelkoa ja ahdistusta ollut monta vuotta. Luulen että Pyry opettaa ja auttaa mut ylipääsemään niistä. Kaikista niistä hirveistä ajatuksista mitä ikinä mietinkään.

Joka päivä tulen olemaan vahvempi ihminen. Tuo oma lapsi sen varmasti tekee. Hänet mulle luotiin. Häntä rakastan aina vain enemmän ja enemmän. Joka päivä hän tekee yhdessä minun kanssa itsestäni vahvemman ja rakastavamman ihmisen.

Aina ei siltä tunnu, mut joka hetki se pitäisi muistaa että hetki hetkeltä kaikki menee parempaan suuntaan. Mitä ikinä sitten tapahtuisikaan.
Toki kehitysvamma tuo pari suhteeseen aina uusia haasteita, niistä vain pitää selviytyä. Pitää muistaa se oma aika, kummallekin. Hoivata sitä rakkautta ja vetää yhtä köyttä.

Näinkin pienissä mietteissä on hyvä ummistaa silmät ja nukkua.

Hyvää yötä.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Tuloksia verikokeista

Pyrylle nousi kuume. Silmäkin on ihan tulehtunut.
Lääkäri pyysi mennä päivystykseen jos kuume nousee, kun epäili maksassa olevan jotain.

No, säästyttiin päivystykseen menolta kun soitin sinne ja kysyin labran tuloksia.
Kaikki oli niissä hyvin! Jee!

Elikkäs tämä on vain jotain virustautia. Poika laitettu unille kuumeisena. Saa kuume hoitaa pöpöt pois. :) jos liiaksi nousee niin sitten tietenkin lääkkeet käyttöön.

Keliakia vastauksia ei tosin ollut vielä tullut. Niitä sitten odotellaan.

Näillä tiedoilla on hyvä siirtää jalat kohti kattoa ja nauttia illasta. Kiitos luojalle siitä että ei mitään vakavaa ollut kyseessä! <3

Lääkärissä

Pyryllä on ollut nyt reilu viikon masuvaivoja. Uloste on ollut suurimmaksi osaksi löysää. Välillä valkoista, harmaata,  limaista, tai sitten ihan normaalia. Sen lisänä kovia masukipuja.

Lääkäritäti heitti ilmoille maksa tai sappivaivat. Itse pyysin myös että keliakiakin tutkittaisiin.

Pyry antoi taas niin kiltisti ottaa verikokeet. Huokaisi vain syvään ja ihmetteli tapahtumaa.

Nyt odotellaan tuloksia. Joko tänään soittaa lääkäri takaisin tai viimeistään maanantaina.

Äiti on tietenkin huolesta sekaisin. :(.. Toivoo että puhelu tulee pian ja että tulokset olisi mieltä keventäviä. Mikään ei ole niin kamalaa kuin odottaminen. Taas pistää oma kuolemanpelko esiin. Vaikka järjen ääntä yritän kuunnella että ei tässä mitään hätää.

Toivottavasti ei mitään noista olisi. Keliakian nyt vielä sulattaisin mutta noi muut kuulostaa erittäin inhottavalta.

Pyryllä oli tällä viikolla terapeuttien luona  käynti. Siellä tehtiin pikkuportaat kartoitus Pyryn kehityksestä.
Hienoja tuloksia niistä poika sai, mutta ero ikäisiinsä normaalilapsiin kasvaa kehityksessä. Se on vain myönnettävä.
Näillä mennään mitä on annettu. Pyry on juurikin maailman ihanin tuollaisena kuin on. Mitään en muuttaisi. Kaikki on hyvin ja parasta juurikin näin.

Nyt Pyry meni lääkärikäynnin väsyttämänä kiltisti omaan sänkyyn unille. Äitikin voisi hieman oikaista.

Tulen kertomaan lisää tuloksista, heti kun ne vain saadaan.

torstai 3. lokakuuta 2013

Äiti sairastaa.

Tulihan tämä flunssa kurkkukipuineen tähänkin taloon. =/. Pari viikkoa se kolkutteli ja nyt olen vuoteen oma.

Tämä päivä on mennyt melko väsyneissä tunnelmissa. On ollut jotenki erittäin raskasta yrittää pitää seuraa tuolle yli-innokkalle pojalle. Käytiin me ulkonakin olemassa pari tuntia. Se taisi olla liikaa mulle. Olo vain paheni.

Nyt jo toinen kerta perättäin kun ei päässyt muskariin :(

Pyrylläkin on jonkin verran flunssaa. Nyt nostettiin vitamiinien saanti huippulukemiin. Jospa se tästä.

Pitkästä aikaa ajattelin kertoa teille mitä Pyry osaa;

-viittoa sanan 'lamppu' ja katsoa lamppua.
-osaa sanoa 'höpö, äiti, iti, heippa, moi, pappa'  mutta ei vielä ymmärrä sanojen merkitystä, toistaa siis perässä.
-osaa näyttää kirjasta jos kysyn 'missä pallo'
-osaa hakea pallon kun pyydän hakea
-osaa kieltäytyy jos ei halua jotain.
-osaa imeä pillillä kuin pillillä  nesteitä
-osaa napsia itse pöydältä ruokaa, palanen kerrallaan
-osaa nousta tukea vasten, mitä tahansa vasten, mistä vain saa edes vähän tukea. Yhdenkin käden varassa.

Pyry ei osaa;

-kävellä
-laskeutua oikealla tavalla seisoma asennosta
-tulla potalta itse pois
-kiivetä mihinkään (lukuunottamatta yhtä kertaa puistossa kun kiipesi pari liukumäen porrasta). Harjoittelee ahkerasti
-puhua

Siimä muutamia juttuja mitä tuli mieleen. On niin tukkoinen pää ettei ajatus meinaa kulkea.

Nyt jatkan teen juontia ja tvn katselua. Ehkä vähän niiskuttelen samalla nuhaidena ja raukkana ;)

I on ystävillä käymässä. Meni auttamaan pesukoneiden siirtelyssä. Oon vähän kateellinen kun näkee ystävien pienen poikavauvan. <3 ehkä minäkin pian pääsen.

maanantai 30. syyskuuta 2013

Erilaiset äidit

Vietettiin I:n kanssa ihana hotelli/viro loma vlpna. Oli ihana saada mennä valmiiseen pöytään buffet aamiaiselle, syödä rauhassa ja vielä sen jälkeen vähän levätä.
Virossa käytiin syömässä jossain pizzeriassa vanhassakaupungissa ja oli kyllä kieltämättä ihan parasta pizzaa!
Hotellihan oli sitten täällä helsingin päässä. Nimeltään Glo. Oli mahtava paikka! Saatiin joku salahuone joku oli muutaman oven takana 9 kerroksessa vaikka kerroksia on hotellissa vain 8. :D
Harmi kun kamera ei ollut käytössä. Se vain unohtu kun otettiin yhteisestä ajasta ilo irti.
Kotipuolessa kaikki oli mennyt hyvin. Oli Pyrystä ikävä paistanut hieman läpi. Onneksi saadaan taas viettää yhdessä aikaa, vaikkakin lomailu teki oikein hyvää! 


Äskettäin katsoin tuon "erilaiset äidit"  ohjelman. Toipas mieleen 1v7kuukauden takaiset tunnelmat. Siltä osin varsinkin kun kerrottiin että sen äidin kohtu jäi vuotamaan.
Mullahan kävi samoin. Itse en siitä oikein mitään muistakaan, mutta I siitä juuri sanoi että mullahan kävi juuri noin. Hänelle oltiin siellä silloin puhuttu tuosta kun mut oli kiikutettu leikkaussaliin.
Nyt saa vain olla hyvin tyytyväinen että on nyt ja tässä. Saan kuunnella tuon pienen ihmeen tuhinaa viereisestä sängystä.
Onneksi sain synnyttää hyvässä sairaalassa.
Kyllähän siitä jäi mulle todella suuret arvet sydämeen. Luulempa että jos joskus vielä raskaaksi tulisin niin joutuisin läpi käymään synnytyksen pelkopolilla.
En tiedä uskaltaisinko edes synnyttää enää.
Mieli vaihtuu yhtä usein tämän asian suhteen ku minuutteja on päivässä.
Ei pelkästään sen takia että kohtu jäi vuotamaan, vaan sen takia että oli hyvin kipeä vuorokauden synnytys ja muutaman vuorokauden valvominen.

Näin kevyttä ajatusmaailmaa mulla on just silloin kun pitäis alkaa nukkumaan. :D

Loppuun vielä kuva Pyrystä, rakkaastani, joka sai virosta tuliaisena kuvassa olevan asun <3

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Pyry 1v7kk




Pyrylle tuli eilen ikää täyteen 1v7kk! Isopieni poikani! :) Toissa päivänä saimme uuden tulokkaan suuhun, toisen puruhampaan! Jihhuu!! Nyt leegojakin löytyy suusta 6! Yöt ovat myös sen mukaiset  :/. 
Tänään oli puheterapeutti. Sieltä saimme paljon paljon mukaan kehuja. Pyryn suumotoriikka on kuulemma ihan ainutlaatuista luokkaansa. Saamme kuulemma meitä vanhempia siitä kiittää, mut meidän mielestä menee kiitos suoraan pienelle herralle. Hän sen kaiken tekee, me vain hämmästelemme. 
Tuosta noin vaan pillillä kuin pillillä on vedelly maidot tai vedet. Joka ei kuulemma oikeasti ole tämän ikäisen downin peruslahja :). Ylpeyttä. 
Kehui myös hirveästi Pyryn keskittymiskykyä ja sitä suurta intoa mikä on asiaa kuin asiaa kohden.  
Saimme mukaan myös pari jännää juttuu millä sitten tuota suun hypotonisuutta ehkäistään tai parannettaan.
Hellokitty pilli! Tämä vahvistaa
myös sitä suunmotoriikkaa ja
auttaa siihen ettei kieli roiku suun
ulkopuolella . Mikä on siis todella tyypillistä
Downeilla.  
Tämmöinen purulelu. Tällä harjoitellaan suunmotoriikkaa.
Työnnetään se Pyryn suuhun ja annetaan Pojan purra.




Näitä siis pitäisi yrittää toteuttaa joka päivä, mitä enempi, sen parempi tulos. Yksi lisä näihin on vielä sitten sellainen kuminen "hammasharja". Sillä sitten hierotaan suuta sisältä, varsinkin kielen reunoja. Aisteja siis vähän "ärsytetään".  Pyryllä Puheterapeutin mukaan on hieman aistialiherkkyyttä suussa, koska hakee hirveän vahvoja tunteita suuhun , esim. sellaista "vibraa" se tunki suuhunsa kokoajan. 
Hirveästi siis tuli uusia juttuja lisää mitä pitäisi alkaa paljon päivittäin alkaa tekemään. Viittomiakin lupasin ruveta ahkerasti käyttämään.
Kertoi muuten että saadaan "kotiopetusta" tässäkin asiassa. Siitähän olin hirveän kiinnostunut. Olisi ihana oppia tosi tosi paljon viittomia!



Oon nyt hirveästi yrittänyt ottaa selvää myös siitä, että mitä kaikkia ravintolisiä olisi hyvä down-ihmiselle syöttää. Saimme sitten eilen aikaiseksi haettua kalanmaksaöljy"karkkeja" Pyrylle. Mausta voin sen verran sanoa että oli aivan järkyttävän makuisia!! Mukamas maistuu appelsiinilta. Saa olla kyllä aika hyvä mielikuvitus että saa sen maistumaan siltä. Sit ku se pitää purra, ni siellä sisällä on sellasta löllöö ällöä! HYI! Pääasia että Pyry tykkää. Ainaki vielä. Alla kuvat tuosta pilleristä!




Tuon lisäksi menee d3-vitamiinia ja  maitohappobakteereja. Lisää tulee kun saan vaan tiedon kaikesta tarpeellisesta. Ai nii, yhtä "superfoodiaki" menee, nimittäin Kookosöljyä, mitä tungen jokaiseen ruokaan ja välillä vähän suuhunki ;)









Ylläolevissa kuvissa hieman Pyryn taktiikkaa syödä ruokaa. Annan aina lautaselta yhden palan kerralla ja se pistellään mielissään suuhun. On vaa aika  hidasta hommaa mutta mitäpä sitä ei tekis oppimisen eteen :) 
Ruoka-annoksessa on mitä maukkainta makkaramunakasta vihanneksineen. Pyryn suurinta herkkua, Parsa- ja kukkakaalit! :D Isi ei tietenkään tätä voi ymmärtää ;). Pääasia et kelpaa! Onhan ne niin älyttömän tärkeä ravinnonlähde!



Loppuun vielä muutama söpöstelyilme. Tällä ilmeellä katsellaan muiden lasten leikkejä ;)











Se vielä piti sanomani että Pyry jää kummin kanssa kotiin la-su yöksi. Tämä pariskunta käy virossa ja siitä sitten takasin helsinkiin ja keskustaa yöpymään. Ensimmäinen yö Pyryllä ettei vanhempia oo kotona! Mitenhän P pärjää? Pärjääkö vanhemmat? Osataankohan me nauttia yhtään? Parempi ois. Sillä sen ois tarkoitus piristää tätä erittäin paatunutta parisuhdetta. ;)



torstai 19. syyskuuta 2013

Pyryn 1v6kk3vk neuvola

Paino 9250g
Pituus 76cm
Päänympärys 44,8cm

"Hyvätuulinen sydänleikkauksesta hienosti toipunut poika! Syd, keuhkot, vatsa, silmät kunnossa. Muskarista tykkää, vastaanotolla ilmaisee itseään rohkeasti. Nousee tukea vasten, käsiä käyttää taitavasti. Hieno pieni mies! "

Elikkäs kuukaudessa tullut 2cm pituutta lisää! Sydänleikkaus teki tehtävänsä ja Pyry on taas alkanut kasvamaan hienosti :)
Jeejee!

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Äiti käy vähän hitailla

Näin se syksy taas tuli ja toi värin puihin.
On ollu lievästi sanottuna erittäin laiska ja raskas olo muutaman päivän. Tuntuu että tämä ruho ei pääse sängystä ylös. Päivät tulee makoiltua Pyryn leikkejä katellessa vaakatasossa lattialla. Siinä sitten yritän skarpata ja jumpata. Ei. Ei kykene. Jokainen lihas ja nivel laittaa vastaan. Joka paikkaan sattuu. Tuntuu että vajoaa lattiasta läpi. Siellä oiski mukavasti vastassa pehmeä sänky tai saunanlauteet. Onkohan tämä siis mun tyyli sairastaa se normi syysflunssa?
Aamut jotka ei todellakaan ole koskaan ollut mua varten on raskaita. Tänään piti sitten hirveällä kiireellä lähteä Pyryn puolvuotisneuvolaan. Pikkasen murisutti ku siellä tajusin sitte että sehän on vasta huomenna. Tämän äksidentin takia sitten I joutuu olee iltaan asti duunissa. Pylly.

Pyryn mielestä laskeminen on nykyään ihan parasta! 




















Ulkonakin on niin kaoottisen hirveän kauhea ja syksyinen ilma. Sataa ja on pimeää. YÄK! Eilen vielä paistoi. Pitäisi ostaa mukamas vielä jotkut sadevaatteet itelleki et päästäs kuluttaa näitä pimeitä päiviä tuonne ulos. Tuntuu niin jotenkin raskaalta päivät kun ne viettää vintiön kanssa sisällä. Meillä kun on vielä niin ahtaat tilat että ahdistaa ajatuskin koko sateisesta syksystä sisällä.

Valivali.

Ostettiin sitten vihdoin ja viimein Pyrylle turvaistuin autoon. Johan se turvakaukalo oli jo aikakin vaihtaa. Mut nuo isommathan on vasta 9kg:sta ylöspäin ja Pyry ehkä juuri ja juuri painaa sen verran ni eihän sitä edes olis voinu aikasemmin ostaa. Päädyttiin britax may waxiin.


Samalla reissulla ostettiin Pyrylle pyöräilykypärä. Eilen sit haettiin vielä pyörään hamax-lastenistuin ni päästään kärräilee joku sateeton päivä :). I löysi sen tori.fi:stä ja haki sen sitten kotiin 25e (ovh99e).

Eilen käytiin pyörää sitten testaamassa ihan kevyellä iltalenkillä ja tuo napero nautti niin hirveästi siitä että itkuhan siitä tuli kun jouduttiin sitten kotiin palaa :/ . Harmikseen tänään on just nii huono ilma että ei varmasti mennä pyöräilee.




Nyt on mentävä leikittää Pyryä.  Huomenna neuvola, sitten kerron vähä Pyryn mittoja!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Viikonloppu

Vlp meni oikein mukavissa merkeissä. Yksi ihanimmista nuoruusajan ystävistä kävi kylässä ja iltaa istuttiin vielä muutaman lasillisen merkeissä pubissa. Oli kyllä taas ihan loisto lauantai.
Muutenki koko aamupäivä meni Pyryn kanssa puistossa. Pyry meni toisen lapsen äitin syliin, lapsi sai mustasukkaisuuskohtauksen ja heitti Pyryä lapiolla ja hiekkaa pöllytti päälle.
Pyryn ihmisläheisyys on välillä hieman jopa ahdistavaa. Liian lähelle tuppaa menemään samantien kun jonkun tyypin näkee. Sama onko uusi vai vanha tuttavuus.
Pyry pääsi myös laskemaan liukumäkeä ja nauraa kikatti hirveästi. :)  Ollaan paljon opeteltu Pyryn kanssa että miten kiivetään portaita. Nyt mini näytti että miten homma toimii todellisuudessa ja kiipeilyä liukumäen portaat puoleen väliin itse! Siinä oli taas sellainen pieni vau-elämys äitille :')
Tänään käytiin moikkaamassa mun ja I:n vanhoja kissoja. He siis eleli meillä ennen Pyryä, mutta oman kovaksi puhjenneen allergian takia jouduttiin ne luovuttaa :(. Mutta taas sai todeta että kyllä he ovat saaneet ansaitsemansa uuden kodin. Ja ihanaa et me heitä päästää aina katsomaan millo vain. On ne nii söpöjä! <3
I ja P meni sit illaksi käymään I:n serkun synttäreillä ja mä vähän lepäilin yksin kotona.

Huomenna taas akupunktioon. =) ja keskiviikkona pyryllä on puolitoistavuotis neuvola.
Oon muute aika onnellinen. Ärrältä saa hopea toffee karkkeja.