maanantai 28. lokakuuta 2013

nutrausta ja uusia taitoja

Nyt on takana 8.päivä nutrausta. Päivät on menny ylä- ja alamäkiä. Huomaa että tähän mennessä olen elänyt syödäkseni. En siis ole syönyt elääkseni. Väärä taito.
Aina alakulon iskiessä ja omasta ajasta nauttiessa olen syönyt herkkuja tai mitä nyt ikinä käsiin on osunut.
Nyt kun sitä ei oo mahdollisuus tehdä niin välillä on jopa itku päässyt! Huutanut täällä pää punaisena että ei tässä elämässä oo mitään järkeä!  Mutta onhan tässä paljonkin..
Ajatusmaailma työstää uusia näkökulmia ruoan suhteen ja ne aion toteuttaa. Enää en palaa edesmenneisiin ruokailutottumuksiin. Enää en herkuttele joka päivä. Enää en napostele joka välissä. Enää en lappaa ruokaa suurimmalle lautaselle mitä talosta löytyy.

Menetetyt kilot ja sentit aion katsoa ensi maanantaina! Ennen kun menen sitten tiistaina parturiin! Tuo Parturi homma on vähän niinkuin palkinto mulle, siitä että olen silloin jo 2vk nutrannut yhtäkyytiä! :) Se on erittäin hyvä motivaattorikin. Perun sen jos ei hommat luista sinne asti :D.

Lenkkeillyt olen joka päivä ja se on ihan parasta hommaa! Tänäänki tuonne myrskysäähän oli pakko lähteä. Yhtään ei huvittanut, mutta kun avasi oven ni johan pisti heti huvittamaan! :) Se on samalla sielun hoitoa!


Nyt vaihdetaan puheenaihetta mun pieneen helmeen. Pyryyn.

Tässä ekana pari kuvaa. Hienosta hienosta taidosta joka sujuu päivä päivältä paremmin ja jopa lusikkakin pysyy välillä käsissä!





















Tänään on myös ollu SE päivä kun on saannut tosissaan seurata perässä mitä Pyry tekee!
Hän on oppinut nousemaan jo seiniäkin vasten! Meinasi tiputtaa päällensä eteisen peilin! Kurkottelee uunin nappuloita!! Mutta pääasia että hän kehittyy!
Osaa seisoa oikeasti myös jo ilman tukea, ottaa nimittäin välillä laturin johdosta kiinni ja siinä seistä möllöttää, eikä edes itse tajua sitä että seisoo aivan ilman tukea :). Sivuaskeleitakin harjoittelee kovasti.



Vieläpä kuule sellainen juttu! Mä meen soveltuvuuskokeisiin kuukauden päästä. Lähihoitajalinjalle.
Aikomuksena oli aloittaa iltapuolella opiskelu, mutta sitten kun aloin pohtimaan ni paljon parempihan se ois päivällä olla ja hommata Pyrylle hoitopaikka! Eka ajattelin sen takia iltapuolta että Pyry menisi tarhaan vasta syksyllä ja sitten vaihtaisin koulun päiväpainotteiseen. Mutta kun siellähän alkaa melkeen heti työssäoppimista ja ne on yleensä kuitenkin päivisin ni pakkohan mun on jokatapauksessa otettava se päiväkotipaikka!
Jotenkin niin hurjaa etten halua edes ajatella.
Kolmen kuukauden päästä kaikki voi olla ihan toisin.
Silloin sitä äksöniä vasta riittääkin päiviin.
Kamalaa ja kamalan ihanaa.


perjantai 25. lokakuuta 2013

Talvikenkien pakkohehkutus




Talvikengät ; Vincent tobias, lampaanvillavuorella.  Ovh 104e. Löytyi täysin käyttämättömänä Huutonetistä 25e! Mikä löytö! Toivottavasti ei Pyryn varpaita palele talven paukkupakkasilla :)




Laihdutuksesta; 5. päivä menossa. Kroppa ketoosissa. Näläntunne kadonnut. Järkyttävä väsymys kadonnut. Vaatteet ei enään niin pahasti purista. Puntari on vielä tauolla, eli sitä katsotaan vasta nutrauksen toisen viikon aikana! Eli en pääse vielä kertomaan pudotettuja miinuskiloja. Suurin osahan pudotetuista on vasta nesteitä.

Tiesittekö muuten että yhtä lisäkiloa kohden ihminen tarvitsee 7000kcal? Eli, jos mulla on 20 liikakiloa niin olen syönyt itselleni hurjalla 140 000 kcal nuo liikakilot?!  Nyt sitten urakalla niitä polttamaan! 

Tänään alkaa pitkästä aikaa taas viikonloppu! Mielessä on käynyt vierailu siskon luokse Nummelaan. Sinne yksin yötä. Se tekis hyvää. Katsotaan mitä ilta tuo tullessaan! ;)  

Mutta ainakin ehdottomasti meinaan pitkän lenkin tehdä!

Ihanaa viikonloppua kaikille! 

perjantai 18. lokakuuta 2013

tutista vieroittaminen






Paljon on jälleen viikkoon mahtunut tapahtumaa. Ei mitään ihmeellistä mutta sitäkin ihanampaa! 
Esim. mun sisko kävi eilen kylässä , hänen kahden pojan kanssa. Toinen näistä pojista on Pyryä aikalailla vuoden nuorempi. Oli ihana katsoa ku toiset konttaili peräkanaa paikasta toiseen. Ihan samalailla liikkuivat. Aika samankokoisiakin vielä ovat :') . Samantapaisesti ääntelivät ja samalla tyylillä ihmetteli asioita! 


Tänään sitten vuorostaan oli kylässä Pyryn "tyttöystävä". Jos laskettua aikaa katsoo, ni he ois täysin samanikäisiä. Kielo antoi Pyrylle heti mojovan pusun! He vasta touhottivatkin yhdessä. Koski toisen neniä ja vähän tönikin toisia. :)
Se oli heiltä vaan nopea kyläily, niin me vuorostaan mentiin vielä Pyryn kanssa illaks heille. 



Se on maailman parhainta katsottavaa kun pikkuset leikkivät keskenään ja tajuavat sen että he on suunnilleen samanikäisiä. 

Pyry on taas huimasti mennyt kehityksessä eteenpäin. 
Ottaa sivuaskelia sillon kun seisoo jotain tukea vasten.
Syö suurimman osan ruoista itse, tosin sormin, mutta kuitenkin. 
Ymmärtää kun huudan keittiöstä hänet syömään. :) Ihana pieni suuri poika!



Tässäpä vähän letin ihailua väliin. 
Onkos ihmekkään jos vastaantulijat luulevat häntä tytöksi ;)


Viime viikolla kun käytiin lääkärissä Pyryn pitkittyneen ripulin takia ja testit oli hyviä, eli suljettiin pois maksa ja sappisairaudet. Keliakia tulos tulee ensi maanantaina. Lääkäri soitteli noita tuloksia vaikka jo ne tiesinkin kun päivystyksestä ne kysyin. Epäili että ripuli on viruksen aiheuttamaa ja se saattaa kestää jopa kolmekin viikkoa. Vielä on siis ripuli, mutta ei enää niin paha, eli ei tule kuin ehkä 3 krt päivässä. Inhottavaa se silti on kun vatsaan Pyryllä se tietenkin edelleenkin sattuu :(. Menispä pian ohi.
Se viime vlp meni muutenkin Pyryllä kuumeessa ja silmät ovat edelleen hieman rähmimät, johtunee varmasti flunssasta. Kuume kesti 2pv ja sen jälkeen tuli näppyä joka puolelle kehoa. Vissiin siinä samalla tuli sitten sairastettua vauvarokko.
Onneksi suunta on kokoajan parempaan.


Pyryhän on ollut aina tosi huono nukkuja. Viime aikoina sitten unet jäivät oikeastaan täysin pois. Yöllä heräsimme suurinpiirtein 5x tunnissa antamaan itkuiselle lapselle takaisin tuttia suuhun. Heräämisiä kertyi siis muutamia kymmeniä.
Emme jääneet siis odottelee ihmeitä ja jätimme maailman huonoiten nukutun yön jälkeen tutin pois.

Nyt on tutit ollut jo 3 täyttä päivää pois käytöstä. Voin kertoa etten ikinä anna enää lapselle tuttia, jos niitä meille vielä suodaan. Pyryllähän se oli vähän niinkuin "pakko" että suu sai oikeanlaista motoriikkaharjoitusta ettei kieli työntyisi ulos jatkuvasti suusta.

Ensimmäiset 2 päivää oli vaan kitinää. Yöt on mennyt ihan loistokkaasti. Tuntuu ettei Pyry edes kaipaa enää tuttia. Nukahtaa ihan yhtä hyvin iltaisin sänkyyn. Nukkuu yöt vain kerran tai kaks heräillen, ja silloinkaan ei kaipaa muuta kuin peiton päälle. Nuolasinko nyt ennen kuin tipahtaa? Juhlinko nyt liian aikaisin?
Aivan sama vaikka juhlisinki liian aikaisin, mutta tässä talossa tuoksuu levännyt olo. :) Sen näkee ja kuulee.



Ootteko jotkut muut kokeillut alla olevia pesupähkinöitä? Mä oon täysin hurahtanut noihin! Tekee pyykistä niin mahtavan pehmeitä ja ihanan raikkaita, ilman mitään keinotekosia hajusteaineita! AILAIKIT! Suosittelen tätä kyllä ehdottomasti joka ikiselle! Luontokin kiittää ;)




Oon muutenkin nykyään yrittänyt kiinnittää huomiota ostamiini tuotteisiin. Esim. Ruokaan. Yritämme ostaa vain luomua. Karttaa tietysti myös lisäaineita, varsinkin Pyryn kohdalla.
Pyryn erityisyys tekee musta luonnonmukaisemman :D EKOilia, ainakin pieniltä osin ;)
Se kun downeilla on suurempi riski saada muutenkin kaiken maailman sairaudet on hyvä yrittää ainakin joillakin osin niitä estää, mikäs sen parempi kun lisäaineiden ja luomujen kyttäys.
Pakurikääpäkin on tullut tähän perheeseen, jäädäkseen.











Taas tää mun kirjoitus on sellainen sekameteli soppa. Pitäisi siis ehdottomasti kirjoittaa useammin niin ei tarvisi kerralla yrittää muistaa niin paljon asioita. :)

Kääriydyn peittoihin katselemaan vähän tvtä ja sitten nukkumaan. Ihana oma-aika. Pyry nukkuu ja I on varpajaisissa.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Äitinä erityislapselle

Tänään tuli käytyä moikkaamassa vanhoja ystäviä ja tietty niiden joukossa tutustuin uusiin tyyppeihin.
Kiitos teille kaikille illasta! Ootte mahtavia!

Tietenkin koko illan pyöri mielessä oma rakas lapseni. Kipeänä kun on niin yleensäkin lähteminen kotoa oli vaikeata.
Onneksi tuo yyper tärkeä toinen puoliskoni laittoi mut liikkeelle. Harvoin kuitenkin missään käyn, varsinkaan ilman Pyryä..

Varsinkin uusien tuttavuuksien kanssa tuli puheeksi erityislapsen äitiys. Ja siitä olisi riittänyt keskusteltavaa moneksi päiväksi.
Päällimmäisenä kuitenkin jäi mieleen se, mitä kerroin tuntevani koko asiaa kohtaan.
Olen onnellinen siitä mitä mulle on annettu. Kaikki eivät välttämättä tätä onnea tule kokemaan että saa oman lapsen maailmaan.
Vaikka välillä on erittäin rankkaa, niin aina pitää muistaa se että,  se mitä on annettu, se kannetaan rakkaudella loppuun asti.

Se että sain näinkin rakkaan ja erityisen tyypin elämääni, ei ole itsestään selvyys ikinä. Luulen että Pyry tulee opettamaan mulle erittäin paljon elämästä. Sen ylä ja alamäistä. Tuun saamaan takaisin hirveästi aitoa rakkautta, kaikkine huolineen.

Mulla on kuolemanpelkoa ja ahdistusta ollut monta vuotta. Luulen että Pyry opettaa ja auttaa mut ylipääsemään niistä. Kaikista niistä hirveistä ajatuksista mitä ikinä mietinkään.

Joka päivä tulen olemaan vahvempi ihminen. Tuo oma lapsi sen varmasti tekee. Hänet mulle luotiin. Häntä rakastan aina vain enemmän ja enemmän. Joka päivä hän tekee yhdessä minun kanssa itsestäni vahvemman ja rakastavamman ihmisen.

Aina ei siltä tunnu, mut joka hetki se pitäisi muistaa että hetki hetkeltä kaikki menee parempaan suuntaan. Mitä ikinä sitten tapahtuisikaan.
Toki kehitysvamma tuo pari suhteeseen aina uusia haasteita, niistä vain pitää selviytyä. Pitää muistaa se oma aika, kummallekin. Hoivata sitä rakkautta ja vetää yhtä köyttä.

Näinkin pienissä mietteissä on hyvä ummistaa silmät ja nukkua.

Hyvää yötä.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Tuloksia verikokeista

Pyrylle nousi kuume. Silmäkin on ihan tulehtunut.
Lääkäri pyysi mennä päivystykseen jos kuume nousee, kun epäili maksassa olevan jotain.

No, säästyttiin päivystykseen menolta kun soitin sinne ja kysyin labran tuloksia.
Kaikki oli niissä hyvin! Jee!

Elikkäs tämä on vain jotain virustautia. Poika laitettu unille kuumeisena. Saa kuume hoitaa pöpöt pois. :) jos liiaksi nousee niin sitten tietenkin lääkkeet käyttöön.

Keliakia vastauksia ei tosin ollut vielä tullut. Niitä sitten odotellaan.

Näillä tiedoilla on hyvä siirtää jalat kohti kattoa ja nauttia illasta. Kiitos luojalle siitä että ei mitään vakavaa ollut kyseessä! <3

Lääkärissä

Pyryllä on ollut nyt reilu viikon masuvaivoja. Uloste on ollut suurimmaksi osaksi löysää. Välillä valkoista, harmaata,  limaista, tai sitten ihan normaalia. Sen lisänä kovia masukipuja.

Lääkäritäti heitti ilmoille maksa tai sappivaivat. Itse pyysin myös että keliakiakin tutkittaisiin.

Pyry antoi taas niin kiltisti ottaa verikokeet. Huokaisi vain syvään ja ihmetteli tapahtumaa.

Nyt odotellaan tuloksia. Joko tänään soittaa lääkäri takaisin tai viimeistään maanantaina.

Äiti on tietenkin huolesta sekaisin. :(.. Toivoo että puhelu tulee pian ja että tulokset olisi mieltä keventäviä. Mikään ei ole niin kamalaa kuin odottaminen. Taas pistää oma kuolemanpelko esiin. Vaikka järjen ääntä yritän kuunnella että ei tässä mitään hätää.

Toivottavasti ei mitään noista olisi. Keliakian nyt vielä sulattaisin mutta noi muut kuulostaa erittäin inhottavalta.

Pyryllä oli tällä viikolla terapeuttien luona  käynti. Siellä tehtiin pikkuportaat kartoitus Pyryn kehityksestä.
Hienoja tuloksia niistä poika sai, mutta ero ikäisiinsä normaalilapsiin kasvaa kehityksessä. Se on vain myönnettävä.
Näillä mennään mitä on annettu. Pyry on juurikin maailman ihanin tuollaisena kuin on. Mitään en muuttaisi. Kaikki on hyvin ja parasta juurikin näin.

Nyt Pyry meni lääkärikäynnin väsyttämänä kiltisti omaan sänkyyn unille. Äitikin voisi hieman oikaista.

Tulen kertomaan lisää tuloksista, heti kun ne vain saadaan.

torstai 3. lokakuuta 2013

Äiti sairastaa.

Tulihan tämä flunssa kurkkukipuineen tähänkin taloon. =/. Pari viikkoa se kolkutteli ja nyt olen vuoteen oma.

Tämä päivä on mennyt melko väsyneissä tunnelmissa. On ollut jotenki erittäin raskasta yrittää pitää seuraa tuolle yli-innokkalle pojalle. Käytiin me ulkonakin olemassa pari tuntia. Se taisi olla liikaa mulle. Olo vain paheni.

Nyt jo toinen kerta perättäin kun ei päässyt muskariin :(

Pyrylläkin on jonkin verran flunssaa. Nyt nostettiin vitamiinien saanti huippulukemiin. Jospa se tästä.

Pitkästä aikaa ajattelin kertoa teille mitä Pyry osaa;

-viittoa sanan 'lamppu' ja katsoa lamppua.
-osaa sanoa 'höpö, äiti, iti, heippa, moi, pappa'  mutta ei vielä ymmärrä sanojen merkitystä, toistaa siis perässä.
-osaa näyttää kirjasta jos kysyn 'missä pallo'
-osaa hakea pallon kun pyydän hakea
-osaa kieltäytyy jos ei halua jotain.
-osaa imeä pillillä kuin pillillä  nesteitä
-osaa napsia itse pöydältä ruokaa, palanen kerrallaan
-osaa nousta tukea vasten, mitä tahansa vasten, mistä vain saa edes vähän tukea. Yhdenkin käden varassa.

Pyry ei osaa;

-kävellä
-laskeutua oikealla tavalla seisoma asennosta
-tulla potalta itse pois
-kiivetä mihinkään (lukuunottamatta yhtä kertaa puistossa kun kiipesi pari liukumäen porrasta). Harjoittelee ahkerasti
-puhua

Siimä muutamia juttuja mitä tuli mieleen. On niin tukkoinen pää ettei ajatus meinaa kulkea.

Nyt jatkan teen juontia ja tvn katselua. Ehkä vähän niiskuttelen samalla nuhaidena ja raukkana ;)

I on ystävillä käymässä. Meni auttamaan pesukoneiden siirtelyssä. Oon vähän kateellinen kun näkee ystävien pienen poikavauvan. <3 ehkä minäkin pian pääsen.