maanantai 29. heinäkuuta 2013

Jälkitarkastus

Käytiin ottamassa sydänultraa ja kaikki näytti aivan loistavalta.
Ei mitään vuotokohtia taikka sydänpussissa nesteitä :)
Siinä samalla napsastiin tikki pois haavan yläosasta kun vähän näytti haava siitä ärtyneeltä. Pyry vain nauroi :). Lääkäri oli hyvin ihmeissään, kun oli niin reipas poika.
Paino otettiin ja se oli 8550g. 130g vähemmän kuin ennen leikkausta. Mutta ei mitään ongelmaa.
Keuhkoista ei otettu tällä kertaa kuvaa koska ei kuulunut mitään rohinaa. Antibiootit on siis purrut!

3vkn päästä uusi aika. Sitten myös keuhkokuvat.

Yö meni Pyryllä taas heräillen. Syynä hampaiden tulo. Pulloittaa nyt toinen kohta yläikenistä. Tulispa pian ulos sekin =)

Kaikki siis oikein loistavasti.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Hiusmalli

Päivä mennyt ihanasti! Äiti on saanut rentoutua sekä aurinkoa ottaen että mattopyykillä!
Pyryllä vähän kiukuttaa kuumuus mutta silti on jaksanut olla oma ihana aurinkoinen itsensä !
Valokuvauksellinen pieni poika painuu nyt suihkun kautta nukkumaan. :)

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Paranemisia ja hyvää oloa!

Eilen käytiin klinikalla ja todettiin että Pyry äijän tulehdusarvot oli noussut ja keuhkokuvakin näytti olevan sama kuin kotiutuksessa. Eli ilmaton alue siellä edelleen.
Koko viikkoon ei tässä perheessä olla nukuttu.
Noh.
Eilen sitten aloitettiin antibiootit ja koko talo nukkui rauhallista unta! Nautin!

Aamulla Pyry oli tosi tukkoinen ja saatiin runsain käsin irroittaa limaa nenäimurilla. (baby-vac).
Sen jälkeen ei ole tarvinnut enää imeä! Eikä keuhkot ole rohisseet! :)

Ollaan tänään shoppailtu ja ulkoiltu. Pyry on nukkunut kahdet pitkät päikkärit ja ollut todella virkeä ja hellyyden kipeä sitten aikoihin! Jaksaa halailla ja pussailla ja repiä hiuksista ;)

Munkin olotila on ollut onnellinen! Oon nauranut ja laulanut ja tietty nukkunut hyvin! Viimeksi näin oli kuukausi sitten! Olotilan huonouden takia en ole tännepäin kirjoitellut. Ei vain ole kyennyt.

Joskus on käytävä pohjalla, päästäkseen taas ylös. Tämä sanonta pätee erittäin hyvin tällä hetkellä.

Voisinpa melkein vannoa olevani onnellinen! Elämä hymyilee! Pyry hymyilee! Kaikki hymyilee!

tiistai 23. heinäkuuta 2013

3 hammas!

Yöt on mennyt kotona valvoen. Syynä varmaan ylhäälle puhjennut hammas! Jee! Nyt niitä on jo 3!vauhti on että kerran kuussa yksi lisää! :) hitaasti mutta varmasti.

Yskä sattuu pienen pojan rintalastaan ja siitähän tulee joka kerta itku. Niin reppana!
Vielä pysytään tiukasti samassa asennossa, eli selälleen! Ei vielä kivut salli liikkumista.

Leikkauksen jälkeen Pyry ei juurikaan ole enää nukkunut päivällä! Onkohan leikkaus piristänyt jo nyt?
Pinsetti ote on oikea oppinen. Tämäkin tullut leikkauksen jälkeen! Ja sekin vielä että kun sanoo Pyrylle "moi"  niin pyry vilkuttaa itse. Ennen käsi piti nostaa vilkutus asentoon.
Voikohan leikkauksen tulos näin pian näkyä?

Alla kuvat missä sairaalasta pääsyn kunniaksi ostettu ihana puku!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kotiutuminen

Jee. Autossa matkalla apteekin kautta kotia :)
Pyry voi hyvin!

Sydän näytti ultrassa ihan normaalilta sydämeltä, eikä mitään poikkeavaa, pientä vuotoa lukuunottamatta, joka on kuulemma normaalisydämisellekin aivan normaalia!

Rohinaa edelleen, mutta eiköhän me tämän kanssa pärjätä!

Äidillä huojentunut ilme kasvoilla. Koko viikko on ollut yhtä tunteiden vuoristorataa. Välillä itketty ja ajateltu että ei tästä tule mitään.  Ihan paniikin omaisissa tunnelmissa menty yhtenä yönä. Ajattelin et minä en selviä. Tää oli tässä ja toivoi jopa hengityksen lakkaavan omalta osalta. Niin paljon ahdisti.
Ihan liikaa huolta tuo oma lapsi. Meneekö lisälapset samalla huolen määrällä vai onko parempi jättää lapsiluku tähän? Näin varmaan ajattelee moni erityislasten äiti /isä. Ja ihan tavislapsenki vanhemmat ihan varmasti. Miltä teistä tuntuu?
Mulla kun juuri todettiin Ahdistus/paniikkihäiriö.
Hirveää tällaisena kuolemapelkopotilaana kohdata näitä asioita. Leikkauksia, voinnin alenemista jne. Ehkä tämä itselläkin alkaa nyt helpottamaan kun näin rankka vaihde elämässä on nyt takana päin.
Kaikki vielä meni niin loistavasti.
Lastenklinikan k4 osaston hoitajat on ihania ja osaavia! Kiitos <3

Tästä on ihana aloittaa uus tuleva vk ja uudet kujeet.

Kiitos myötäelämisestä.

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Vieläkin parempi päivä

Aamulla otettu keuhkokuva oli melkein samanmoinen kuin eilen. Mutta kuitenkin hieman parempi.
Yönkin Pyry oli nukkunut oikein hyvin.
Päivä oli mennyt höpötellessä ja leikkihuoneessa leikkien. Musiikkia kuunnellen ja kirjoja lukien. Oman rakkaan peilikuvan ihastelua ja hyvin syöden. Meinaa poikaa alkaa kyllästyttää makoilu ja se koko huone. Onneksi päästää jo sieltä välillä poiskin!
Huomenna sitten saadaan tahdistin ja Dreeni pois. Jee! Vaikkakin ne sattuu varmaan aikalailla poistaa. Mutta sitten on helpompi sylitellä ja siirrellä paikasta toiseen.
Voin muuten kertoa että hirveän vaikeaa on muistaa nostaa Pyryä ilman kainalo otetta. Pitää muistaa tukea selkää ja pitää pepusta kii. Kai tää luonnistuu vielä kun kotona tätä jatketaan vielä 5vkoa!huih!kaikki nostot on vähän hankalampaa toteuttaa. Kokeilkaapa!
Nyt kotia saunomaan ja nukkumaan.
Aamusta takaisin kullan luokse.
Kerrassaan oikein hyvä päivä!



torstai 18. heinäkuuta 2013

Normi Pyry

Pyry on näyttänyt luonteensa. Sen huomaa hyvin kuvista.
Ei suostunut vaippaa tekemään tarpeitaan, pottahan se oli saatava! Sitteriin kun pääsi ni ilo oli irti, sehän kiikkasi niinkuin naapuripuiston keinu!
Varpaitakin sai maistaa joka hoitaja ja äidin hellitelly alkoi pusuilla ja tukasta revinnällä.
Peili on paras kaveri ja varsinkin sieltä näkyvä tyyppi! Sille oli ilo kertoa ilot ja surut ja antaa monet pusut!
Ruoka maistui kuin ennenvanhaa.

Kardiologi kertoi että Dreenin (mun sanoin treenin) saa ehkä jopa huomenna pois. Tahdistimen sitten lauantaina.
Eli jos keuhkot ovat sunnuntaina kunnossa ja Happisaturaatio näyttäisi nättiä lukemaa ni pääsemme silloin kotiin. Tai melko varmasti maanantaina.

Tänään siis keuhkokuvat oli huonommat kuin eilen. Itkuhan äitille siitä tuli. Muutenkin niin ressaavaa aikaa. Peläten tietysti heti jotai keuhkokuumetta jne.
Voihan sekin tulla, mut nyt on kuitenkin vielä ihan hyvin asiat. Vaikka ilma keuhkoissa ei oikein kulekkaa. Ja limaa on paljon. Mutta nyt on hyvät jumpat ja asentohoidot kera lääkkeiden ja liman imemisen. Huomenna katsotaan uusi keuhkokuva. Toivottavasti helpottaa.

Nyt kotona. Rauhoitun ja käyn nukkumaan. Huomiseen!

Haavaa, dreenii, hymyy

Tässäpä kuvia mitä lupasin!

'

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Osastopäivä nro 2

Pyryn ensimmäinen yö osastolla oli mennyt valvoen ja kipulääkkeitä napsien. Morphinii ja panadolia. Niiden avulla päiväkin jaksettu.
Eilen Pyry päätti nykäistä itse nenämahaletkun pois. Lähti siinä samalla happiviiksetkin. Noh,  huomenna ehkä nenämahaletku takaisin kun ei vielä pieni mies pysty syömään tai juomaan tarpeeksi. Syynä tietty leikkauskivut ja sen lisänä keuhkot pahasti rohisee ja kurkku on hyvin kipeä.
Tänään on Pyry monet kerrat hymyillyt ja jutellut niitä näitä. Vaarillekin sanoi "täitää"  (ehkä päivää) ja äitiä huutelee kovasti, varsinkin kuulema viime yönä sitä oli huudettu ihan tosissaan. :)
Pyryllä on otettu jo pois valtimokanyyli ja muutamat muut kanyylit. Helpottaa aika mukavasti sylissä pitoa.
Muutenki kaikki mennyt oikein kivasti. Reipas ja ihana poika!
Vanhemmista jompikumpi ois saanut yöksi jäädä mut päätettiin että antaa hoitsujen hoitaa poika ni me nukutaa kotona hyvin! Jaksaa sitten päivät olla osastolla! Onpas ainaki tylsiin öihin hoitajille seuraa ku Pyry valvoo mukana ;) 
Vielä ei olla kotiutumisesta keskusteltu. Luulenpas että näissä merkeissä mennään viikonlopun yli. On niin monta asiaa mitkä pitää olla kunnossa ennen kotiutusta. Esim ; painon lasku takaisin normi lukemiin,  nyt kun on turvotusta niin hullusti. Syöminenkin pitää sujua. Sykkeen pitää olla normaali, että voi ottaa tahdistimen pois. (nyt huitelee leposyke 140!) Dreeni pitää saada pois, se on siis se sydämen viereen menevä letku joka pitää verihyytymät poissa ja poistaa ne vuotavat veret. Tällä hetkellä vuotaa n. 60ml vuorokaudessa ja vuoto saa olla max 20ml vrk. Happisaturaatiokin pitäisi saada näyttämään yli 95 ilman happiviiksetkin, mutta ilman niitä happiarvot laskee alle 90.ei paha, mut ei tarpeeksi hyväkään. Sellaista.
Nyt kotiin nukkumaan. Huomenna voisin laittaa kuvia tulemaan haavasta ja tuosta dreenihommasta! Ne ei sovellu herkimmille ;)  hyvää yötä!

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Hymy ja k4

Aamulla soitto teholle klo 7: Hoitaja kertoo että Pyry nukkunut koko yön. Uudet hiilimonoksidiarvot otettu ja ne on kunnossa. Happikin alkaa pysymään jo huippulukemissa ja hengitys pelittää erinomaisesti verrattuna iltaan. Keuhkokuvat otettu. Nestettä siellä tuntuu riittävän ja rohina on kovaa. Ehkä huomenna teholta pois.
Onneks jo huomenna. Ja uni jatkuu vanhemmilla puolille päivin.. :)

Klo 13.30 tehon kelloa soittaen. Hoitsu kertoo Pyryn tulevan kohta oikealta nurkan takaa pois. YLLÄTYS! Sieltä Pyry saapuu ja matka k4 osastolle alkaa.
Virkeä pieni poika joka väläyttää heti hymyn vanhemmille.
Osastolla sitten jutellaan lisää Pyryn voinnista. Kaikki oikein mallikkaasti. Keuhkot vaan melko pahan kuuluisesti rohisee. Se ei haittaa. Siitä selvitään. Sitkeä pieni mies.
Äiti kaivaa kameran esiin ja Pyry ottaa samantien normaalin kuvaus ilmeensä ; leveä hymy!

Kaikesta minä selviän. Olen pieni poika,  täynnä äidin ja isän suurta rakkautta. Olen niin rakastettu että taistelen kovasti ja eniten! Olen täynnä elämän iloa! Olen niin hyvissä käsissä että kohta minä jo vipellän kovasti menemään! Tehokkaammalla sydämellä. Päivä päivältä enemmän ja enemmän.
Pieni poika kestää ja kestää.

Kaikki on siis hyvin. Äiti on tyytyväinen. Isä on tyytyväinen. Hymy loistaa pitkälle. Läpi lastenklinikan. Hei,  me selvitään! Vaikka eilen oli epäilystä. Tänään ei. Tänään loistamme! Ihanaa!

Pyry on paras!

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Teholla *

Pyry on sissi! Siellä hän toipuu monen letkun ympäröimänä, hengittelee hengityskoneen avulla, nukutettuna ja hyvin lääkittynä.

Leikkaus meni loistavasti. Ja nopeasti.

Välillä unessa naama vääntyi itkuun,  jota ei tietenkään ääneen kuule, kun hengityskone sen estää. Siinä kohtaan oli itkussa pitelemistä. Mutta heti tuli lisää lääkettä!

Ensimmäisen vierailuajan päätteeksi äiti ja isä ovat tyytyväisiä. Lähdimme metsään kävelylle (lue: Herra I haluaa frisbeegolffaa). Se jopa voi rentouttaa entisestään!

Mattopyykille ei menty. Uskomatonta mutta totta; minä menin nukkumaan! Ja heräsin juuri ennen kun kirurgi soitti! :D
En ois ihan heti uskonut näin käyvän mutta kaikkea sitä joutuu kokemaan :D

Tunnin päästä takaisin Pyryn luo.

Kiitos kaikille suurista tsempeistä!

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Tunnelmia

Viikonloppu meni ihanasti ystävien häitä juhlien ja veljen tyttären rippijuhlia juhlien. Ei ole paljoa kerennyt huominen leikkaus mieltä painaa.
Nyt illan oon touhunnut hirveästi. Saunottu ja siivottu. Nukutettu Pyry yöunille ja pakattu matot autoon. Meinataan katos mattopyykille sen leikkauksen ajaksi. Fyysinen tekeminen on ollut aina mulle kaikista paras apu henkiseen jaksamiseen. Josko se tällä kertaakin auttais. :)
Nyt jo väsy painaa itelläki. Toivon kovasti että saa koko talo hyvin nukuttua kello kuuteen asti. Sillon on sitten lähtö klinikalle. Pyryn saattaminen  saliin.
Varmasti lähtö sieltä on erittäin raastava. Mutta siitä on selvittävä. Vaikka nyt jo kyyneleet polttaa silmiä.
Kyllä me selvitään. Pyry on kovaa laatua.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Tutustuminen lastenklinikalle

Tänään käytii tutustumassa ensi viikon majapaikkaan ; lastenklinikan sydänosastolle ja teholle. 
Verikokeita Pyrystä otettiin paljon ja muitakin. Hirveän reipas poika, vaikka päivä oli hullunmyllyä ja päiväunetkin sai oottaa.
Painoa löytyi 8.680kg ja pituutta 73.3cm. Hidastunut kasvu mutta millejä silti  tullut muutama :).
Pyry jäi sitten osastolle nukkuun, ku me vanhemmat suunnattiin teholle ja tapaamaan leikkaava kirurgi. Voi luoja että tippui iso kivi sydämeltä kun tapasin hänet! Kerroinki sen että on iha eri fiilis saattaa oma lapsi toisen käsiin kun tapaa hänet eka. Oli  oikeasti tosi ihana tyyppi, sellainen juuri mitä kirurgin pitääkin olla! Huumorintajuinen ja rento! Ei läheskään enää niin ahdista tuleva. Noh ehkä se vähän kun pojan sydän pitää pysäyttää n. 10minuutin ajaksi, että se saadaa korjattua. Se kuulostaa aika hullulta.

Nyt siis viikonloppu rentoutumista. Häät ja rippijuhlat. Maanantaina sitten alkaa pitkä hoitojakso. Raskas varmasti, mutta eiköhän tästä selviä.

Tänään kun ensimmäinen päivä pitkästä aikaa on etten ressaa ni tottakai se vetää kurkun kipeäksi. Ainahan se menee näin. Stressin päätteeksi kipeydytään.
Kunhan ei Pyryyn tartu.

Kuvassa huomaa hyvin sen että tää minun rakkaus ei paljoa ensi viikosta ymmärrä. Hymyssä suin hetkistä hetkiin. Otettava äitin oppia. <3

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Viikko jos toinenkin on hurahtanut taasen... Siihen kuului paljon kaikenlaista. Mm. näitä allaolevia asioita! ->





Linnanmäellä hurvittelua..

..näinkin vauhdikkaassa laitteessa!

..äidin omaa aikaa mammatapaamisessa..

..laivalla oleskelua kaverin kanssa..
..Tallinnan puolella vierailua..

..astioiden järjestämistä..


..sadepäivän kärryttelyä..

..nukkumista ihme asennossa!..

..lapsitapaamisessa!..

ja parasta yhdessä tekemistä!

Näillä mennään uuteen viikkoon! Viikon päästä olisi jo leikkaus ohitse. Eli vielä viikko pieni tärinä päällä mennään. Toivon mukaan se ei peruunnu! Sitäkin voi kuulemma käydä, ja usein on käynytkin.. Niin ahtaat tilat siellä lastenklinikalla.. :(

Toivotaan parasta. Pelätään pahinta

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Saarimökkeilyä

Viikonloppu oltiin mökkeilemässä ystävien kanssa. Reissu meni oikein loistavasti! Saunottii, uitii ja nukuttiin tosi hyvin! Pyry nukkui pitkästä aikaa yöt läpeensä :)
Harmittamaan jäi kun ei muistanut ottaa kuvia yhtään! Muuta kuin poistumisen ohessa venereissulta. Olin niin mökki fiiliksissä että puhelin oli kokoajan äänettömällä huoneessa :)
Teki hyvää. Vaikkakin todella paljon pohdin tulevaa leikkausta. Jotenki itku silmässä aina meen nukkumaan. Joka asia muistuttaa mua tulevasta. Noh, 2vkn päästä ollaan jo voiton puolella. Toivottavasti.

Tiistaina matkaamme viroon päiväristeilylle ystäväperheen kanssa! Ihanata :)

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä lopettaa raapustus ja yrittää saada unta. Olla miettimättä liikoja ja ristiä kädet ja toivoa parasta.

Onni on oma lapsi. Vaikkakin se oma sydän on nykyään oman ruumiin ulkopuolella. Tuossa pienessä tuhisijassa <3