keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Ryömimistä ja ikävöintiä!

Meidän oma ihana I -ukko on ollut nyt työmatkalla ruottissa muutaman päivän, ja sen huomaa! Kyllä me nii ollaa ikävöity että mitenhän me jaksetaan vielä kaksin tää viiminen ilta?
Ei varmaan oltais jaksettukaan, jos ei Pyryn kummitäti ja mun sisko ois täällä ollu pitämässä seuraa. Kiitos!

Ikävä myös niitä yli 20 asteen ulkolämpötiloja. Mutta ihanasti tuo kevät ja kesä tekee tuloaan, lumet sulaa, aurinko paistaa, rairai!
Ulkoilukin on paljon mielekkäämpää! Kiikkumassa käydään melkein joka päivä, lenkillä myös! Nykyään Pyry ei nuku vaunuissa ulkoillessa, vaan istua nököttää vaunuissa maisemia ihmetellen ja välillä huudellen vastaantulijoille kummallisuuksiaan. :D

Pyryn kanssa on niin lystiä olla! On hän niin ihana!
Nyt on kovasti opiskellut ryömimisentaitoa, osaakin jo edetä hienosti metrinkin matkoja, omalla hienolla tyylillään, sillee kyljeltä kyljelle, kovasti itseä venyttäen, ja käsillä vetäen ja jaloilla potkien. Ei ihan vielä mene oikean ryömimisenmalliin mutta jota kuinkin! Sain videotakin tilanteesta, mutta, kuvasin sen väärinpäin :( ni en viitti tänne sitä laittaa ettei tarvi teidän alkaa voimistelee :P

Tänään olisi ollut se oikea laskettupäivä vuosi sitten. Tänä päivänä Pyry olisi voinut syntyä, tai tästä muutaman viikon päästäkin vasta! Nythän tuo herra on jo kohta 1v2kk! Tuossa se sitten istua nököttää nokka kiinni tvssä, katsellen pikkukakkosta! :)

Viime perjantaina kävin laivailemassa muutaman ystävän kanssa. 22h risteily. Toi vain ison koti ikävän ja sitäkin ihanamman kotiinpaluun! On se ilo saada olla kotona kahden , toisen vähän isomman ja toisen vähän pienemmän, mussukan kanssa.  :) PUSPUS!

En oo pitkään aikaan kertonut mun laihdutuksista. Noh, tossa muutaman viikon ajan tuli mässättyä oikein kunnolla, jäi pääsiäinen päälle. Noh, nyt ollaa tää viikko menty sitten taas "jutan superdieetti"-ohjeella ja kyllähän tää on ihan mahtava tää olotila minkä terveellisestä ruoasta saa! Ennen nukuin Pyryn kans kolmet päikkärit, nykyään Pyry nukkuu ja minä en! :) Virtaa siis piisaa, kilotkin ehkä karisee taas pikkuhiljaa. Näillä mennään taas hetki. Kohta taas pistän kakkosvaiheen päälle ja nutraan muutaman viikon ajan.

Nyt voisin raahautua minun oman pikkupeikon viereen olkkarin lattialle ihmettelemään lastenohjelmia. Moii!




sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

pääsiäisviikko


Taas on viikko jos melkein toinenkin kulunut niin nopeasti että ei kerkeä edes kissaa sanoa.

Pääsiäisviikko meni kivasti kotona, raappanan keikalla, omien hiustenvärjäämisellä, korkeasaaressa käväisten ja kotona oleillen. Myös sain hamstrattua muutaman uuden piponkin Pyrylle! Ihania löytöjä =)
Terveenä ollaan oltu ja toivottavasti jatkossa menee samalailla!

Pyrystä on tullut kova poika vilkuttelemaan, joka asialle on vilkutettava. Ihana!
Muutenkin poika kasvaa silmissä! Istuminenkin on jo ihan tuttua puuhaa ja siitä laskeutuminen maahan makuulleen. Muuten ei vielä meillä oikein edetäkään, perutellaan toki mutta ei ryömitä tms. Mielelläni haluaisin että Pyry oppisi muunkin etenemistaidon niin näkisi taas maailmaa uusin silmin.

Pyry korvaa helposti yhdenkin koiranpennun!
Luonnetta Pyryllä löytyy aina vain enemmän ja enemmän. Kaikki tavarat on tiputettava lattialle, mitä ikinä käsiin annetaan ja huudetaan perään jos ei niitä takaisin hänelle noukita.
Syöttötuoliin kun pääsee istumaan on samantien alettava pitämään todella kovaa huutoa, niin kauan että ruoka tulee sinne suuhun asti. Parempana vaihtoehtona siis pidän sen että Pyry jätetään istumaan olohuoneeseen ruoan valmistumisen ajaksi. Aika menee huomaamatta lastenohjelmia seuraten.
Laulu on parasta viihdettä, varsinkin tuiki tuiki tähtönen, samalla viittoen. Se saa aina hymyn huulille.
Vaatteiden pukeminen tuottaa kiukkua ja huutoa tai kasvojen peseminen.
Pyry pääsi isänsä veljien vanhoihin autoihin käsiksi! 
Kaikki asiat ovat kivoja, hetken aikaa ja sitten vaaditaanki jo uutta aktiviteettia. Parasta on ulkoilu, vaikka vain sitten siinä vaunuissa istuen. Kiikkuminen pistää kikatuttamaan, varsinkin jos äiti pitää sylissä rengaskiikussa ja hokee "kiikkakiikkaa"ta. Se huvi kun loppuu, pääsee kova huuto.
Väsy jos alkaa painaa pojan päätä niin sekin pistää huudatuttamaan, unta vastaan on taisteltava, keinolla millä hyvänsä. Yleensäkin P tykkää nukkua vain hyvin lyhyitä pätkiä kerralla, noin puolesta tunnista tuntiin, mutta tekeekin niitä sitten 3-4 kertaa päivässä.
Yöunet nukutaan yleensä heräämättä, tai saattaa siellä muutama asennon parantamisheräys tulla. Nukahtaa n. klo 21 illalla ja herää aamulla 7-9 välillä.

Sellaista.

Korkeasaareen matkalalla :)
Käytiin korkeasaaressa lauantaina. Tarkoitus oli mennä näyttää Pyrylle apinoita, mutta P vetikin sitten melkein koko ajan unta vaunuissa :D Muutamaan otteeseen yritin näyttää sillä eläimiä, mutta äitin tai isän naamat oli paljon kiinnostavampia! Hassu!

Nyt on Herra I keilaamassa ja juuri vein Pyryn sänkyyn. Nyt voisin itse laittaa järjestyksen taloon ja pujahtaa sohvan nurkaan ja katsoa jonkun leffan! Hyvää loppu pääsiäistä kaikille :) ciao!

Tässä minun uutta kuosia. Tummasta
vaaleaksi.





keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

silmäpolia ja terapeutteja

Taas on viikko mennyt hujauksessa enkä oo kerenny tänne mitään päivittelemään! Anteeksi!

Pyryllä oli maanantaina, minun syntymäpäivänä silmäpoliaika. Kaikki oli kunnossa kaikinpuolin muuten, paitsi että kyynelkanavien sondeeraus on edessä! Se tehdään siis samalla kun sydänleikkaus. Elikkäs 16.7 . Tuo on se kauhujen päivä mitä en ikinä toivo pahimmallekkaan vihamiehelle. Mua niin jännittää se! Mutta mennäänpä taas päivä kerrallaan...

Päiväunilta herännyt poitsu :)
Pyry on nyt toipunut pahimmasta flunssasta. Vielä sitä tietty on, yskän kera, mutta ei niin paha että tarvis enää nenäimuriakaan päivittäin! Jihuu!

Näin se Pyrykin vain kasvaa ja oppii uusia taitoja. Vilkutuksen lisäksi on nyt oppinut istumaan menon! :) Pientä avustusta tässäkin tarvitsee mutta lasken sen jo kuitenkin hänen omaksi  osaamisekseen kun ei tarvi kuin vähän jaloista pitää kii ni johan on ukko istualteen. Ihana!
Tätätätätätää eli tavujen kirjo puheessa on suurta! Sieltä tulee jo vaikka mitä sanoja, tietty tarkoittamattomana mutta silti! P tätätttääää niin paljon ja nauraa päälle!
Pottailuthan aloitettiin jo joskus hmmm...9kk  ikäisenä? Se sujuu nykyään niin mallikkaasti! Jos ei pottaa oo tarjolla niin jopa isompikin hätä tulee isojenherrojen istuimeen! :) Ollaan jo opittu se Pyryn oma tyyli isonhädän kertomisesta.

Tänään kävi luonamme fysio- ja puheterapeutti. He kehuivat Pyryn taas maasta taivaaseen ja kuinka hyvä mieli vanhemmille siitä saadaan aikaiseksi! Ollaan oltu intopiukeana kumpikin vanhemmista loppupäivä, myös Pyry! :)
Kehuivat että Pyry on erittäin hyvä syömään ja syö niinkuin "tavis" lapset, ja se ei todellakaan ole downeilla aina niin selviö.

Huomenna olisi vuorossa muskari sitten kuukauteen! Niin kauan me sitten täällä sairastelimme, kukin vuorollaan.

Oon muuten itse saanut hirveästi aikaiseksi kun oon tehny ihan ite Pyrylle ruokia ja pakastanut. Sieltä löytyy mm. kanakeittoo, jauhelihakeittoo ja lohta. P:lle ne maistuu aina niin hyvin että ihan tippalinssissä syötän kun oon niin hyvä että saan itsekkin jotain välillä tehtyä :)

Tämä päivä loppui ihanasti saunomiseen. Pyrykin saunoi kylpyammeessa lilluen ja sekös vasta olikin mukavaa kylpyankkoineen! Vielä kun itse oppinut istumaan myös kylpyammeessa ilman mitään kummempia tukia.







maanantai 11. maaliskuuta 2013

Pidä huolta lähimmäisestäsi.

Mitä ikinä tiellesi tulee, haluathan että sulla on se joka tukee sua kun tarvitset tukea eniten?

Oon tutustunut netin ihmeellisessä maailmassa yhteen "tyttöön", jolla oli samoihin aikoihin laskettu aika kuin minulla. Meistä on nykyään tämän;  sanotaan nyt häntä Peeksi, tullut läheisiä. Käymme joskus istumassa iltaa tai kyläilemässä toisilla. Peellä on nyt siis tavallaan Pyryn ikäinen tyttö, tavallaan taas 2kk:tta nuorempi. Pyry kun syntyi ennenaikaisesti.
Pee on nuori äiti.
Ei ole juuri kulunut hetkeäkään kun häneltä lähti toinen vanhemmistaan,  nyt sitten hän koki asian toiseen kertaan. Hänen toinenki vanhemmista lähti. Kuinkahan suuri tämä suru voi olla? Sitä ei voi tietää, enkä haluakaan tietää. Voin vain kuvitella ja olla tukena. Kuunnella ja olla hiljaa. Olla vain vierellä. Piristää.
Lähdimme Pyryn kanssa aamulla hänen luokse kun sain pyynnön. Eihän sellaisesta voi kieltäytyä mistään syystä? Tämän matkan aikana kun heille mentiin (puolisen tunnin matka) niin hänen viimeinen vanhempansa vetäisi viimeisen henkäyksen.
Tuli ihan todella tyhjä olo, vaikken häntä tuntenut, mutta ystäväni puolesta. :( Hän jäi jo niin nuorena ilman äitiä, ja ilman isää.
Veti hyvinkin pitkälti aika tosi sanattomaksi. Mitä muuta tilanteessa voit tehdä kuin kuunnella ja halata?
Et mitään. Mutta jos itse olisin samantapaisessa tilanteessa joskus niin voisin vain toivoa että silloin mulla ois se ystävä joka tulisi luokseni, kuhan vain tulisi ja olisi siinä. Olisi se  aikuinen siinä vierellä  kenelle puhua tai olla hiljaa.
Tottakai tapahtuneen vuoksi tulee mietittyä et mikä ihme tämä vuosi tulee olemaan kun ystävältä viedään kerralla kummatki vanhemmat, toisilla todetaan vakavia sairauksia, toiset pelkää menettävänsä läheisiä ihan näillä hetkillä, tai jopa menettivät läheisensä tänään. Tänään samana päivänä sain kuulla kaksi suru uutista. Se on paljon! Mitä muuta kamalaa tää vuosi tuo?
Pelkään odottaa kesää. Pelkään sitä niin paljon. Toisaalta haluan että se on hyvin nopeasti ohi ja että Pyryllä olisi jo sydän korjattuna.
Toivon tälle vuodelle vain hyviä uutisia tästä eteenpäin. Jaksamista taisteluihin sairauksien kanssa jokaiselle ja voimia menetyksille. <3


Lopuksi vielä Pyry ja Peen tyttö <3 Ja kuinka Archie pääsi vielä ihmettelemään heppan kyytiä!



tiistai 5. maaliskuuta 2013

Vilkutus

Tänään tuli tippa silmään kun pyry vilkutti mulle takaisin kun vilkutin ja sanoin moi :') sillee söpösti laittoi kättä nurkkiin ja auki ;)

Minun oma loma vaihtuikin koko perheen matkaksi kokkolaan, että mistä palattiin eilen. Olihan se ihana olla koko perhe siellä! Nyt vain jäi oma loma pitämättä mutta enköhän minä vielä kerkeä yksin touhuilemaan joskus jotain. :)

Pyry on edelleen kovassa flunssassa. Paranemista odotellessa. Ruokakaan ei niin hyvin nyt maistu mutta juomat kyllä!

Ihanan lepponen päivä takana, jonka kruunasi P:n uusi taito. Jes!

torstai 28. helmikuuta 2013

Ikuistettu nimi.



Nyt on Pyry tatuoituna oikeaan käteeni korumaisen kauniilla kirjoituksella sydämineen. Siitä tuli just sitä mitä halusinkin! Joskus jos lisää lapsia tulee niin on ihana siihen jatkaa muita nimiä! 
Kävin siis helsINK nimisessä liikkeessä ja tämä operaatio kuvattiin, se tulee uuteen tatuointi ohjelmaan TV5 joka alkaa huhtikuussa tulemaan ulos. Tatuoija, Sini, "sukulaiseni" (I:n serkku) väsäsi tämän hienon tekeleen! 
Pääsinpäs myös siinä ovelasti mainostamaan blogiani, joskos saisin sitä kautta lisää lukijoita ;)










Aamulla oli fysio/puh. terapeuttien aika sofianlehdossa. Hirveästi kehuivat Pyryn kehitystä, mitä on ihan muutamassa viikossa tapahtunut. Istuu pitkän pitkiä aikoja, katsoo tarkasti kun käsillä viitotaan ja puhetta kuuntelee tarkasti. Nyt pitäisi auttaa P:tä pääsemään ryömimään eteenpäin tai konttaamaan. Kävelyä ei kannata edes yrittää, jos yrittää ni kenkien kanssa, koska P varvastelee.






Näiden sessioiden jälkeen kävin nopeasti piipahtamassa kaupoissa ja löysin unelma laukun! Hintakin oli vain huimat 15e (ovh 50e) , kiitos Sini kauppa vinkistä! Mä oon niin kauan etsinyt vihreää laukkua ja nyt löysin sen.

Nyt on Pyry haettu vaarin hoivista, työnnetty matkarattaat sohjossa kilometrin verran kotia ja laitettu parvekkeelle poju nukkuu. Ihana oma aika vain siis jatkui. Nyt lepuutan koipia sohvalla ja odottelen P:n heräämistä ihanasta auringon paisteesta!

Ihana päivä joka tavalla. Kiitos.