Mun yöt nykyään menee niin että näen unia Pyryn sydän leikkauksesta. Ihan hirveitä unia.
Ei ole yhtään levollinen uni nykyään. Pelkään niin paljon tulevaa että aamulla sain paniikkikohtauksen. Oli pakko pyytää I kotiin töistä.
Päätin että huomenna aion puhua asiasta lääkärilleni, josko saisin tähän jotain keskustelu apua.
Musta on tullut Pyryä kohtaan todella suojeleva. Aina olen halaillut ja pussaillut paljon. Nykyään halaan pitkään ja ylistän rakkautta ja tippa linssissä pojalle hoen että en koskaan tuu päästään hänestä irti. En tiedä miten mun kävis jos jotain pahaa tapahtuisi.
En ole kyllä sanonnassa; "niille annetaan eniten vastuuta jotka jaksaa sen kantaa". Pyh ja pah! Todellakaa jaksa kantaa, en ole niin vahva. Oon ihan rikki! Tuntuu että oma sydän pysähtyy huolesta!
Pyry on ollut nyt tosi väsynyt 4päivää. Tottakai ekana tuli mieleen sydän. Että jos sydän ei jaksa. Käytiin tänään sitten klinikalla. Hienosti taas hoitivat siellä homman. Tutki Pyryn hyvin ja epäilivät olon johtuvan pitkittyneestä flunssasta. Kurkussakin oli hieman peitteitä. Keuhkokuvissakaan ei näkynyt muutosta. Annettiin kotona sit lääkettä ja hyvin meni iltapala sitten alas.
Jos olo jatkuu väsyneenä niin sitten sydänasemalle yhteyttä. Toivon mukaan sen saa unohtaa.
Kertoi että leikkaus on nyt ensisijaisesti varattu 16.7 päivälle. Eli tuo päivä on kirosana mulle tällä hetkellä. Toivottavasti saan itselleni vielä paremman fiiliksen asian suhteen että pysyn tolkuissani.
Hei, löysin blogisi vähän aikaa sitten ja ihastuksella olen seurannut Pyryn edesottamuksia. Mikä ihana pakkaus! :D (Ja mahtavat Archie Bunker-ilmeet.)
VastaaPoistaHaluaisin jotenkin lohduttaa ja rohkaista tuon sydänleikkauksen suhteen. Meillä on tyttö leikattu sydämestä 3,5 kk ikäisenä (hänellä oli VSD multiplex plus muutama muu reikä ja läppävika - käytännössä siis varmaan koko sydän pantiin uuteen kuosiin). Nyt tulee se tuttu lista, minkä varmaan olet kuullut jo tuhat kertaa (enkä tiedä auttaako yhtään): Suomessa osaaminen lasten sydänkirurgiassa on oikeasti aivan maailman huipputasoa. Uskon, että Pyry, joka on tuollainen potra ja iso poika jo, suoriutuu hienosti leikkauksesta. Totta kai leikkauksessa on riskinsä, eikä kukaan voi sataprosenttisesti ikinä taata asioiden onnistumista. Ja niitä äitinä varmasti murehtii etukäteen, mutta yritä ajatella sitäkin, kuinka elämä mitä suurimmalla todennäköisyydellä sitten helpottaa. Ei tarvitse miettiä sitä sydäntä koko ajan eikä murehtia, että johtuuko tämä oire nyt siitä vai tästä. Meillä ainakin helpotti (sydämen osalta, vaikka monta muuta asiaa jäikin.). :) Ja uskon, että teillä myös.
Tsemppiä arkeen, rohkeutta leikkauksen odottamiseen ja terkkuja Pyrylle! :)
Kiva että löysit blogimme! Ja Tsempit ovat aina tervetulleita <3
PoistaNiin suloinen poika! =)
VastaaPoista