Kommunikointia kuvakortein

Kuvakortit on nykyään tosi tärkeä osa meidän meidän päivittäistä kommunikointia.

Pyryllä siirtymätilanteet on erittäin hankalia, joten näiden käyttö on todella tärkeää jos haluaa yhtään helpommalla päästä asioissa eteenpäin. Hänelle ei auta sanoa pitkää litaniaa, että mitä seuraavaksi tapahtuu, vaan hänen kanssa on edettävä ns. asia eli kuva kerrallaan, hän nimittäin "unohtaa" hyvin nopeasti mitä hänen on käsketty tekemään jos ei ole kuvia näyttämässä järjestystä.

Muutenkin erittäin tarkasti rytmitetty päivä on varsinkin näille erityislapsille hyvin tärkeää, ainakin useammille. Pyry menee ainakin hyvin helposti levottomaksi jos tietyistä rutiineista poiketaan, sen takia tuo viikkostruktuuri on erittäin tärkeä meille tällä hetkellä.

Tämä kuva pyörähtikin jo edellisessä tekstissä.

Pukemis- ja riisumistilanteet on esimerkiksi sellaisia tilanteita missä nämä kortit ovat iso apu. Ilman näitä sitä istua nökötetään lattialla, räplätään valokatkaisijaa, tuijotetaan itseä peilistä tai kiukutaan kunnolla, kun ei vain aivot yksinkertaisesti anna käskyä toimia niin miten tarkoitus olisi, eli jumitetaan. 

Toinen tapa tehdä asioita on se, että kerrotaan sanoin, mitä pyryn täytyy tehdä, eikä näytetä kuvia. Silloin Pyry tekee yhden asian kerrallaan ja sen jälkeen varmistaa, että saako hän seuraavan teon jälkeen katsoa muumia. Auta armias jos rupeat kertomaan, että; ei vaan sitten tapahtuu se ja se ja se ja sitten vasta saat katsoa muumia.. niin jo on sota pystyssä ja ei tapahdu enää yhtään mitään. 

Eli nyt näytämme kuvat mitä pitää tehdä ensin ja sen jälkeen yleensä saa tehdä sitä mitä eniten haluaa. Homma toimii paljon paremmin, paitsi ei tietenkään silloin kun ei ihan oikeasti vain kiinnosta totella, eli kun kiukututtaa. Silloin saa kiukutella. Tehdään asiat kun ollaan siihen taas valmiita. 

Nyt käytämme näitä jatkuvasti. Ehkä saamme uhmaakin näiden avulla hieman taltutettua, jumittamisen lisäksi.

Enää 4 yötä ja sitten on leikkaus.. melko jännitävät olotilat.